Nicolae Ceausescu oli Kekkosen inhokki – Koivistokin vältteli Romanian pahamaineista johtajaa
Vaikka Romanian kuuluisa diktaattori Nicolae Ceausescu oli kansainvälisesti valtakautensa alkuaikoina varsin suosittu, meikäläiset valtiojohtajat eivät hänestä pitäneet.
Presidentti Urho Kekkonen kirjoitti Romaniaan 1969 tekemänsä valtiovierailun jälkeen päiväkirjoihinsa, ettei saanut umpimieliseksi luonnehtimaansa Ceausescuun minkäänlaista yhteyttä. Kekkonen ei voinut ymmärtää, miten Ceausescun mitättömällä karismalla ja henkisillä ominaisuuksilla oli päästy niin merkittävään asemaan.
Romanian johtaja teki vastavierailun Suomeen kesäkuussa 1971. Tuohon aikaan valtiovierailut olivat nykyistä paljon merkittävämpiä uutistapahtumia ja esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti Romanian presidenttiparin vierailusta sivutolkulla lahjoja, ruokalistoja, ohjelmanumeroja ja muita pienimpiä yksityiskohtia myöten.
Hietalahden telakalla Ceausesculle lahjoitettiin Valmetin haulikko, jonka jälkeen jäänmurtaja Apu vei seurueen Nesteen öljynjalostamolle Sköldvikiin. Kaakkois-Suomessakin käytiin tutustumassa muun muassa seudun metsäteollisuuteen.
Romanian johtaja teki ohjelmaansa muutoksia jatkuvasti, ja taukopaikaksi varatulla Luumäen motellilla jäivät Tenon lohet ja karhupaistit pöytään seurueen kaasuttaessa ohi.
Poliittisesti Ceausescu kelpasi Kekkoselle tueksi Euroopan turvallisuuskokouksen järjestämisessä. Ceausescun pyrkimys harjoittaa suhteellisen itsenäistä politiikkaa Neuvostoliiton vaikutuspiirissä hyödytti itsekin itä-ja länsisuhteiden välillä tasapainoilevaa YYA-Suomea. Romania tarjosi Suomelle ikään kuin poliittisen vertailukohdan näyttämällä, että pienemmätkin maat saattoivat ottaa etäisyyttä Neuvostoliittoon.
Atte Matilaisen kokoelma/Museovirasto)
Myös presidentti Mauno Koivisto teki vierailun Romaniaan vuonna 1985. Vierailulla Koivisto luonnehti romanialaiskollegaansa niukasti ”hyvin asialliseksi”.
Ceausescu oli tuolloin jo länsimaissa ja itäblokissa melko huonossa kurssissa ja jopa hullun maineessa. Romanian kansan kärsimykset ja maan unkarilaisvähemmistön sorto olivat 1980-luvulla laajalti esillä Suomenkin tiedotusvälineissä.
Ceausescu pyrki vielä vuonna 1988 innokkaasti Suomeen vastavierailulle. Suomen poliittinen johto ei enää innostunut asiasta, vaan vierailutunnustelut torjuttiin erilaisin diplomaattisin verukkein. Niinpä vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin jälkeen Ceausescu ei enää vieraillut Suomessa.
Itä-Euroopan mullistusten seuraamuksena Romaniassa puhkesi vallankumous, jossa vihattu johtaja syöstiin vallasta. Hänet teloitettiin Elena-puolisoineen pikaoikeudenkäynnin jälkeen joulupäivänä 1989