Natsi-Saksan olympiajoukkueessa pelasi yksi ainoa juutalainen – Mitä hänelle tapahtui?
Jääkiekkoilija Rudi Ballilla oli jännittävät paikat helmikuussa 1936, kun Garmisch-Partenkirchenin olympialaiset alkoivat.
Hän oli isäntämaan natsi-Saksan olympiajoukkueen ainoa juutalainen urheilija.
Suomenmaa kertoi Garmisch-Partenkirchenin olympialaisista sekä Rudi Ballista viime viikolla julkaistussa artikkelissaan.
Ballin osallistuminen natsi-Saksan joukkueeseen oli huomionarvoista, sillä Garmisch-Partenkirchenin kisojen aikaan Adlof Hitler oli johtanut Saksaa jo kolme vuotta. Juutalaisilta oli viety kansalaisoikeudet syyskuussa 1935 säädettyjen Nürnbergin lakien myötä.
Millainen oli Ballin tarina? Ja miten hänelle kävi kisojen jälkeen?
Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi vuonna 2023 julkaistussa artikkelissa, että Ball eli koko toisen maailmansodan ajan natsi-Saksan pääkaupungissa Berliinissä ja selvisi sodasta hengissä.
Kuinka sellainen on mahdollista, sillä natsit tunnetusti vainosivat juutalaisia ja lähettivät heidät keskitysleireille tuhottaviksi?
Ball oli syntynyt vuonna 1911 berliiniläisen perheen kolmanneksi lapseksi. Hänen isänsä oli juutalainen tekstiilikauppias, mutta äiti oli kristinuskoinen.
Perheen kaikki kolme poikaa pelasivat jääkiekkoa ja voittivat aikuisiällä Saksan mestaruuden Berliner SC -joukkueessa.
Saksan jääkiekko eli nousukautta 1920– ja 1930-luvuilla. Ball oli mukana maajoukkueessa, kun Saksa voitti MM-hopeaa vuonna 1930 ja olympiapronssia Lake Placidissa vuonna 1932.
Ball ja hänen veljensä muuttivat kuitenkin pois Saksasta, kun natsit nousivat valtaan ja asenteet juutalaisia kohtaan kiristyivät. Rudi Ball jatkoi lähtönsä jälkeen pelaajauraa Sveitsissä ja Italiassa.
Mutta sitten tuli vuosi 1936 ja Garmisch-Partenkirchenin olympialaiset. Ballia ei aluksi näkynyt Saksan joukkueen listoilla.
BBC:n mukaan Saksan tähtipuolustaja Gustav Jaenecke asettui vastahankaan. Jaenecke ilmoitti, ettei hän pelaa olympialaisissa, jos Ballia ei oteta mukaan.
Tilanne oli juutalaisvastaisille natseille hankala. Lopulta he päätyivät pyytämään Ballia joukkueen jäseneksi.
Tilanteeseen vaikutti osaltaan se, että Ballin ottamisella mukaan joukkueeseen natsit pystyivät välttämään muiden maiden kisaboikotit. Ball myös tunnettiin yhtenä Euroopan parhaimpana pelaajana, joten hän kelpasi myös siksi joukkueen vahvistukseksi.
Sitä ei tarkalleen tiedetä, miksi Saksasta jo poistunut Ball suostui. Kerrotaan, että hänellä oli ehto.
Ball vaati, että jos hän osallistuisi Saksan maajoukkueen riveissä olympialaisiin, hänen perheensä pitäisi saada poistumislupa Saksasta.
Ehtoon suostuttiin ja Ball liittyi joukkueeseen.
Saksan ensimmäinen peli Yhdysvaltoja päättyi 0–1 tappioon. BBC:n mukaan siitä vallitsi kuitenkin yksimielisyys, että Ball oli paras pelaaja jäällä.
Seuraavissa otteluissa Saksa kaatoi Italian 3–0 ja Sveitsin 2–0. Ball teki molemmissa otteluissa maalin.
Jatkolohkon ottelu Unkaria vastaan päättyi sekin Saksan voittoon, mutta Ball loukkaantui. Hän ei enää pystynyt antamaan parastaan. Saksan kisat päättyivät maan pelattua tasapelin Iso-Britanniaa vastaan ja hävittyä Kanadalle 2–6.
Mutta mitä tapahtui sitten? Pitivätkö natsit lupauksensa, että Ballin perhe saisi lähteä Saksasta?
Kyllä pitivät, BBC kertoo. Ballin vanhemmat Leonhard ja Gertrude Ball lähtivät Saksasta puolisen vuotta myöhemmin. He muuttivat Etelä-Afrikkaan.
Mutta Ballia natsit pyysivät jäämään Saksaan. Sitä ei tiedetä, kuinka paljon Rudi Ballille annettiin valinnanvaraa.
Tilanne poikkesi miekkailija Helene Mayerista, joka oli kesällä 1936 kisattujen Berliinin olympialaisten ainoa juutalainen natsi-Saksan joukkueen urheilija. Kisoissa hopeaa voittaneen Mayerin annettiin olympialaisten jälkeen lähteä Yhdysvaltoihin.
BBC:n mukaan Rudi Ball kuitenkin jäi Saksaan. Hän palasi pelaamaan vanhaan joukkueeseensa Berliner SC:hen. Hän myös pelasi Saksan maajoukkueessa vuosien 1937 ja 1938 MM-kisoissa.
Pelaaminen berliiniläisseurassa jatkoi silloinkin, kun toinen maailmansota syttyi. Samassa joukkueessa Ballin kanssa pelasi myös vanha ystävä Jaenecke.
BBC:n mukaan Ball pelasi viimeisen ottelunsa tammikuussa 1943. Sotarintamalla Saksan menestys oli alkanut takkuilla. Taistelu Stalingradista päättyi saksalaisjoukkojen antautumiseen helmikuussa 1943.
BBC:n mukaan Ball eli sodan loppuvuodet kesäasunnollaan Berliinin ulkopuolella ja selviytyi. Artikkelin mukaan kanadalaistoimittajat tapasivat hänet ruokajonossa Berliinissä muutama päivä natsi-Saksan antautumisen jälkeen toukokuussa 1945.
Hyvä kysymys on se, miten Ball vältti muiden juutalaisten kohtalon keskitysleirille joutumisesta. BBC arvelee, että häntä saattoi suojella kuuluisuus jääkiekkoilijana sekä se, että Ball oli juutalainen vain puolittain.
Ball ei artikkelin mukaan itse koskaan kertonut julkisesti kokemuksistaan sotavuosina. Hän muutti pois Saksasta vuonna 1948 ja kuoli vuonna 1975 Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.
Ball nimettiin jääkiekon kunniagalleriaan Hall of Fameen vuonna 2004.