Näkökulma: Maakunta- ja sote-lakien loppusuoralla riittää sudenkuoppia – palaako eduskunta vaalikentiltä pelastamaan nilkuttavaa jättiuudistusta?

Maakunta- ja sote-uudistuksen kohtalon hetket koittavat lähiviikkoina, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tärkein hanke kiihdyttää kuumeiseen loppukiriin.

Valiokunnissa kahlataan paperipinkkakaupalla lakitekstiä kalenterin kanssa kilpaa, sillä eduskunnan viimeiseksi työpäiväksi on sovittu 15. maaliskuuta.

Vaikka jättiuudistuksen käsitteleminen lienee yhä mahdollisuuksien rajoissa, yhä harvempi uskoo, että hallituksen kaikki esitykset ehtivät saada eduskunnan siunauksen ennen vaaleja.

Hallituspuolueissa ollaan valmiita kääntämään kaikki kivet, jotta aika ei loppuisi kesken.

Itse peruskuviolla eli sote-uudistuksella ja 18 maakunnan perustamisella on kova hoppu.

Keskusta ja kokoomus ovat jopa pallotelleet ajatusta äänestysten pitämisestä keskellä vaalitaukoa – jopa vain muutama päivä ennen vaaleja.

Jos perustuslakivaliokunnan työskentely jostain syystä ottaa takapakkia, puhemiesneuvostolle voisi toimittaa virallisen esityksen istuntokauden jatkoajasta.

Edustajien hälyttäminen vaaliteltoilta Arkadianmäelle olisi hyvin poikkeuksellinen veto. Se olisi silti mahdollista, sillä hallituspuolueilla on enemmistö puhemiesneuvostossa.

Maakuntiin perustettavassa aluehallinnossa keskustalla on poliittisesti paljon pelissä.

Vuonna 2021 aloittaville maakunnille on kaavailtu jopa 31:tä tehtävää, joihin lukeutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi pelastustoimi, aluesuunnittelu, elinkeinojen edistäminen ja maataloushallinto.

Eduskuntalähteiden mukaan itse maakunnat ehditään todennäköisesti perustaa, mutta osa niille kaavaillusta tehtävistä voi jäädä siirtämättä.

Varsinkin työvoimahallinnon sälyttäminen valtiolta maakuntien harteille voi osoittautua vaikeaksi rastiksi.

Tässä niin kutsutussa kasvupalvelu-uudistuksessa yksityisten yritysten olisi tarkoitus ottaa hoidettavakseen nykyisten TE-toimistojen tehtäviä.

Voiko vaalit järjestää, jos maakunnille tulevia tehtäviä ei ole kirjattu lakiin?

Koska kalkkiviivoille edennyt maakunta- ja sote-uudistus on äärimmäisen herkässä vaiheessa, sen valiokuntakäsittelyistä on vaikea saada tarkkaa tietoa.

Harva haluaa sekoittaa soppaa esimerkiksi spekuloimalla maakunnille siirrettävillä tehtävillä.

Kiperä tilanne pakottaa silti kysymään, voiko vaalit järjestää, jos maakunnille tulevia tehtäviä ei ole kirjattu lakiin.

Perustuslakivaliokunnan jäsenen Markus Lohen (kesk.) mielestä vaalit voi pitää.

Kansanedustaja arvioi, että ainakin keskeisimmät lait ehditään siirtää maakuntien toimivaltaan. Seuraava hallitus voi sitten täydentää tehtäviä aikanaan.

Perustuslain raameihin vastahakoisesti taipuva asiakkaan valinnanvapaus on ollut sotessa todellinen murheenkryyni.

Erityisesti kokoomuksen himoitsemaa valinnanvapautta on palloteltu edestakaisin sote-valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan välillä.

Edellä mainitun on määrä viimeistellä lausunto valinnanvapaudesta vielä tammikuun aikana.

Ilmassa on kuitenkin suuria kysymysmerkkejä, sillä esimerkiksi keskustan Lohi ei suostu arvioimaan sanallakaan valinnanvapauden kohtaloa.

Demarit ovat vastustaneet uudistusta vimmatusti.

Puolueen mielestä kyse on ”markkinamallista”, joka avaa miljardien edestä julkisia tehtäviä yksityisten toimijoiden hoidettaviksi.

Valtiosääntöoikeuden professorit Tuomas Ojanen ja Juha Lavapuro ovat jo ehtineet todeta , että lakikokonaisuudessa on edelleen niitä ongelmia, jotka sosiaali- ja terveysvaliokunnan oli määrä korjata viime vuonna.

Kun perustuslakivaliokunta on muotoillut kantansa valinnanvapauslakiin, asia siirtyy vielä kerran sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydälle.

Viimeksi valiokunnassa leimahti ilmiriita käsittelyn aikataulusta ja poliittisesta painostuksesta.

Varsinkin valiokunnan keskustalalaiset, varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkisen johdolla, syyttivät puheenjohtaja Krista Kiurua (sdp.) työn viivyttämisestä.

Julkisuuteen vuosi tietoja, joiden mukaan kokouksissa vallitsi kaaottinen ilmapiiri: valiokunnan jäsenet riitelivät väsyneinä, eikä kyyneliltäkään vältytty.

Maria Lohelan loikka Liike Nytiin ei ole viimeinen naula soten arkkuun.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on taas kaikki työ selvitä taakastaan, sillä hallitus on tuonut eduskuntaan kolme hankalaa soteen liittyvää lakiesitystä lisää.

Esimerkiksi sote-palveluiden asiakasmaksulaki sekä leikkaustoimintalaki aiheuttivat toissaviikolla tiukkaa sanailua eduskunnassa.

Hallituksen näkökulmasta vauhdikkaasti etenevä kevätkausi onkin täynnä tilanteita, jotka tarjoavat oppositiolle ja muille uudistusten vastustajille iskun paikkoja.

Toisaalta itsenäisesti toimivia valiokuntia on paha ryhtyä hoputtamaan, sillä ne päättävät itse aikatauluistaan.

Poliittisen viivyttelyn voi näppärästi pukea vaikka perusteelliseksi valiokuntatyöksi.

Ex-puhemies Maria Lohelan loikka sinisistä Hjallis Harkimon Liike Nytiin kavensi entisestään hallituksen enemmistöä tulevissa sote- ja maakuntahallinnon äänestyksissä.

Aikaisemmin kokoomuksen Elina Lepomäki ja Susanna Koski ovat ilmoittaneet äänestävänsä uudistusta vastaan. Lisäksi Seitsemän tähden liikkeen perustanut Paavo Väyrynen vastustaa uudistusta.

Hallituksen enemmistöä kaventaa myös se, että puhemies ei äänestä.

Lohelan ilmoitus ei kuitenkaan ole viimeinen naula soten arkkuun, sillä hallituksen esitykset voivat hyvinkin saada tukea esimerkiksi opposition RKP:sta ja kristillisdemokraateilta.

Mitä lähemmäksi tammi-helmikuun vaihde tulee, sitä tarkemmin sote- ja maakuntauudistuksen kohtaloa voidaan ennustaa.

Toki pitää muistaa, että kipuileva sosiaali- ja terveysvaliokunta tarvinnee vielä koko helmikuun sote-uudistuksen käsittelyä varten.

Lisäksi eduskunnan viimeiset viikot näyttävät, mitä maakuntien tehtäväksi ehditään siirtää.

On myös mahdollista, että kaikkia soteen liittyviä lakeja ei ehditä käsitellä, jolloin lopputuloksena olisi eräänlainen tynkä-sote.

Lopulta kaiken raadannan jälkeen seuraava hallitus tuskin aloittaisi uudistusta aivan alkutekijöistä. Vaikka lakikokonaisuutta ei saataisi maaliin tällä vaalikaudella, seuraava hallitus todennäköisesti tukeutuisi jo tehtyyn työhön.

Suomi tarvitsee sotea, mutta sen sorvaaminen – nyt tai myöhemmin – on kenelle tahansa todellinen tuskien taival.