Näkökulma: Keskusta ei ehtinyt kääntää kurssiaan, trion sijaan Brysseliin matkaa taistelupari

Eurooppa-politiikan ottaminen vakavasti on huomiseen katsovan puolueen elinehto, toimittaja Santeri Lampi kirjoittaa.
Eurovaalit

Keskusta ei onnistunut katkaisemaan vaalitappioiden kierrettään EU-parlamenttivaaleissa.

Puolue menetti yhden kolmesta europarlamentaarikon paikasta, kuten mielipidetiedustelut olivat etukäteen povanneet. Vaatimattomalla 13,5 prosentin äänisaldollaan keskusta valahti Suomen viidenneksi suurimmaksi europuolueeksi.

Keskustalegenda Mauri Pekkarinen ponnisti odotetusti Brysselin koneeseen yli 68 000 äänellä. Elsi Katainen uusi meppipaikkansa lähes 55 000 äänellä.

Viime vuoden kesäkuusta asti europarlamentaarikkona toiminut Mirja Vehkaperä jäi varasijalle.

Keskustan vaalivalvojaisissa apilaväen reaktio noin kuuden prosentin kannatuskatoon oli paljonpuhuvan vaimea.

Vain yhden meppipaikan menetys taisi olla monelle helpotus eduskuntavaalien täystyrmäyksen jälkeen. Porukka oli tälläkin kertaa varautunut ottamaan takkiin.

Jopa puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä totesi tuoreeltaan, että kolmen paikan säilyttäminen olisi ”epärealistinen odotus”.

Ei siis ihme, että puoluetoimistolla jääkiekon MM-finaali oli raastavan kevään jälkeen vaalien tulospalvelua suositumpaa seurattavaa.

Keskustalaiset panivat toivonsa tilastotietoon, jonka mukaan kiekkoleijonat voittavat aina kultaa, kun keskusta kärsii eduskuntavaaleissa rökäletappion.

Puolue konttasi Esko Ahon johtamana vuonna 1995 ja Mari Kiviniemen vahtivuorolla vuonna 2011.

Äänestysprosenttien nousu eri puolilla Eurooppaa kielii ylikansallisten teemojen noususta politiikan keskiöön.

Eduskuntavaalien jälkeiset kuusi viikkoa keskusta on nuollut haavojaan ja keskittynyt neuvottelemaan uudesta hallitusohjelmasta.

Kun puolueen sisäinen jälkipyykki odottaa vielä pesuaan, kahden meppipaikan turvaamista voi pitää hyvänä saavutuksena.

Lisäksi viime eurovaalien keskustalaiset läpimenijät Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki eivät olleet ehdolla.

Nyt keskusta menetti yli 92 000 ääntä viime eurovaaleihin verrattuna.

Vaikka puolueen lista oli monipuolinen ja tuore, sillä olisi ollut tilaa valtakunnallisesti tunnetuille ja otsikoissa esiintyneille nimille.

Sekä kokoomus että sen keskustaoikeistolainen eurooppapuolue EPP kaappasivat odotetut vaalivoitot.

Eurovaaleissa perinteisesti vahva kokoomus kesti ennakkosuosikin paineet ja nappasi kolme meppipaikkaa 20,8 prosentin kannatuksella.

Puolueen mepeiksi valittiin Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa.

Kokoomuksen piikkipaikka on balsamia puoluejohtaja Petteri Orpon haavoille, sillä puoluetta odottaa näillä näkymin oppositiotaival.

Vaalien seuraavat sijat menivät vihreille (16,0 prosenttia), SDP:lle (14,6) ja perussuomalaisille (13,8).

Valituksi tulivat Ville Niinistö (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Eero Heinäluoma (sdp.), Miapetra Kumpula-Natri (sdp.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Teuvo Hakkarainen (ps.).

Myös vasemmistoliiton Silvia Modig ja RKP:n Nils Torvalds pääsivät läpi.

Vihreiden historiallisen kova eurovaalitulos myötäili eurooppalaista trendiä.

Kuohunta ilmastoteemojen ympärillä kiritti ympäristöpuolueita Suomen lisäksi ainakin Saksassa, Ranskassa ja Irlannissa.

Saksassa vihreät oli nousemassa EU-vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien jälkeen.

On todennäköistä, että pelko populistisen laitaoikeiston noususta satoi vihreiden liikkeiden laariin näissä vaaleissa.

Lisäksi äänestysprosenttien nousu eri puolilla Eurooppaa kielii ylikansallisten teemojen noususta politiikan keskiöön.

Niin maahanmuuttopolitiikka, uudet turvallisuusuhat kuin Britannian EU-eron vaikutukset tuntuvat kaikkialla Euroopassa.

Etukäteen paljon spekuloitu uusoikeiston loppukiri lässähti loppumetreillä.

Se kasvatti paikkamääräänsä hieman, mutta varsinaisesta jytkystä ei voi puhua.

Vaikka Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset saivat kaksi meppipaikkaa, moni taisi odottaa puolueelta eduskuntavaalien kaltaista harppausta.

Keskustan kaksi meppipaikkaa ovat tärkeä linkki EU-parlamentin päätöksentekoon.

Pekkarinen ja Katainen pystyvät epäilemättä pitämään esillä keskustalaisia näkemyksiä liberaalidemokraattisessa Alde-ryhmässä.

Eurooppa-politiikan ottaminen vakavasti on huomiseen katsovan puolueen elinehto.

Korjattu 27.5. klo 00.55: Keskustan lopullinen prosenttiluku oli 13,5, jolla se oli vaalien viidenneksi suurin puolue.