Näitä mahdollisia vaaran aiheuttajia liikkuu Suomen teillä jopa 1,1 miljoonaa – kesä aiheuttaa huomattavan vahinkoriskin
Suomen teillä liikkuu erilaisia perävaunuja jopa 1,1 miljoonaa. Monet niistä kaivetaan varastoista ja pihan perältä esiin kesäksi, mikä aiheuttaa myös huomattavan vahinkoriskin.
Vahinkoja sattuu erityisesti peräkärryä pysäköitäessä tai kun sitä kytketään tai irrotetaan vetoautosta.
– Kapeissa paikoissa pysäköitäessä ja peruuttaessa taustalla on usein huono näkyvyys ja kokemattomuus kärryn kanssa ajamisesta. Toinen yleinen vahinkotyyppi ovat aisan töytäisyt takaluukkuun tai puskuriin kärryn kytkemis- ja irrotusvaiheessa, kertoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutusten korvauspäällikkö Mikko Tulla.
Jonkin verran sattuu myös vahinkoja, joissa peräkärryn kulma ottaa kiinni vetoautoon tai parkissa ollut peräkärry on kulkeutunut tuulen tai kaltevan pinnan vuoksi omillaan ja törmännyt johonkin.
Vakavimpia vaaratilanteita perävaunun kanssa ovat Mikko Tullan mukaan kuitenkin ajonopeudessa sattuvat vahingot.
– Onnettomuuksia tapahtuu esimerkiksi kaistaa vaihtaessa, koska kärryn vuoksi näkyvyys taakse on huono. Toisaalta muut autoilijat törmäävät toisinaan vedossa olevien peräkärryjen perään pimeässä, koska niiden valot ovat jääneet kytkemättä tai niissä on vikaa. Pahimmillaan peräkärryjä irtoaa esimerkiksi töyssyissä, koska lukitusmekanismia ei ole varmistettu, Tulla kertoo.
Teillä liikkuvien kevyempien peräkärryjen kirjo ja kunto on hyvin laaja, mikä näkyy vahingoissa.
– Silloin tällöin tulee vastaan onnettomuuksia, joissa kevytperävaunuista rengas ja koko pyörännapa on irronnut esimerkiksi laakerin rikkouduttua. Valojen toiminta on myös toisinaan niin ja näin, ja pahimmillaan vilkut toimivat ristiin. Koska kevyissä peräkärryissä ei ole määräaikaiskatsastusvelvoitetta, on kunnosta huolehtiminen kuljettajan vastuulla, kertoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutusten asiantuntija Matti Arvo.
Vuoden 2020 tieliikennelain muutoksen myötä kevytperävaunua saa vetää henkilö- tai pakettiautolla 100 kilometrin tuntinopeutta. Aiempi nopeusrajoitus kevytperäkärryillä oli 80 kilometriä tunnissa.
– Maksiminopeus ei ole sama kuin suositusnopeus eli nopeus kannattaa suhteuttaa ajo-olosuhteisiin, vetävään ajoneuvoon ja perävaunun kuormaukseen. Osalle peräkärryistä 100 kilometrin tuntinopeus on liian suuri, eikä niitä ole edes siihen suunniteltu. Peräkärryn kytkentälaitteiden kuntoon ja kuluneisuuteen kannattaa kiinnittää erityshuomiota, koska nopeuksien kasvaessa kytkentälaitteisiin kohdistuvat voimat kasvavat, Arvo kertoo.
Peräkärryllä liikkeelle lähdettäessä on asiantuntijoiden mukaan syytä tarkistaa ja huolehtia ainakin seuraavat asiat:
- Peräkärryn lukitus peräkoukkuun.
- Renkaiden kunto ja ilmanpaineet.
- Valojen ja vilkkujen toimivuus.
- Kuormaukseen kannattaa käyttää aikaa.
- Tee kuorma muille näkyväksi.
- Ajon aikana tarvitaan lisämalttia.