Näin EKP-juristi Petra Schulze Steinen ratkaisisi EU:n budjettikiistan – "Ei solidaarisuuden häivää kapinoitsijoita kohtaan"
Euroopan keskuspankin (EKP) lakimies Petra Schulze Steinen pitää absurdina Unkarin ja Puolan päätöstä olla hyväksymättä EU:n seuraavaa monivuotista budjettia, johon myös koronaelpymispaketti on sidottu.
Maat eivät sulata oikeusvaltioperiaatetta, joka edellyttäisi varojen saajilta EU:n perusarvojen noudattamista.
– Oikeusvaltiossa hallitukset noudattavat lakia eivätkä tee mielivaltaisia päätöksiä; tuomioistuimet ovat riippumattomia, lehdistönvapautta puolustetaan ja korruptiota vastustetaan. Nämä ovat asioita, jotka myös mahdollistavat EU-rahan käytön valvomisen ja asioita, joista Unkaria ja Puolaa on kritisoitu ahkerasti, Schulze Steinen kirjoittaa Suomenmaan blogissa.
EU-juristi on huolissaan siitä, että EU-jäsenvaltiot saattavat lopulta päätyä kiistassaan ”löysään kompromissiin”.
– Kompromissi olisi pystyyn kuollut jo valmistuessaan, ja tulisi syömään EU:n uskottavuutta ja suosiota kansan keskuudessa viimeistään siinä vaiheessa, kun hampaattomuus huomataan.
Schulze Steinen toivookin, että pattitilanteen ratkaisuvaihtoehdoista käytäisiin vilkkaampaa julkista keskustelua.
– Mielestäni lupaavin tällainen olisi koronatukipaketin siirtäminen EU:n monivuotisen budjetin ulkopuolelle EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 326–334 artikloihin kirjatun nk. tiiviimmän yhteistyön kautta.
– Yksityiskohtiin menemättä, ratkaisuun tarvitaan vähintään yhdeksän EU-maata, jotka yksimielisesti päättävät toimista, joihin ryhtyä. Tämä voisi olla yhteistyö jonka piiriin koronatukipaketti siirretään.
Schulze Steinen esittää, että mukaan lähtevät maa rakentaisivat budjetin tai rahoitusmekanismin, joka voisi käytännössä noudattaa koronatukipaketille sovittuja malleja.
– Unkari ja Puola sekä Slovenia, joka on ilmoittanut tukevansa Unkaria ja Puolaa, olisi pidettävä yhteistyön ulkopuolella, mihin 331 artikla antaa mahdollisuuden.
Schulze Steinen myöntää, ettei ratkaisu ole ideaali, mutta se kuitenkin turvaisi EU:n toiminnan jatkumisen edes jossain määrin.
– Ironista tilanteessa on se, että varojen maksaminen budjetista voitaisiin kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta, sillä tähän kytkökseen sellaisenaan (toisin kuin itse budjetin tai uusien omien varojen hyväksymiseen) ei tarvita yksimielisyyttä. Päätös voidaan tehdä määräenemmistöllä.
EKP-lakimies arvioi, että muuttuneessa tilanteessa EU-budjetin vastustaminen ei välttämättä olisikaan enää Unkarin ja Puolan intresseissä.
– Edellä kuvatussa mallissa ei ole solidaarisuuden häivää kapinoitsijoita kohtaan, mutta se mahdollistaisi pattitilanteen aukaisemisen.