Muutos- ja yt-neuvotteluilmoitusten virta käy vuolaana – näkyykö tunnelin päässä valoa?
Verohallinto, hyvinvointialueet, Valmet, Telia, OP-ryhmä, Kempower… Muutos- ja yt-neuvotteluita aloittavien tai käyvien organisaatioiden lista tuntuu pitenevän lähes päivittäin. Säästetään, sopeutetaan, trimmataan organisaatiota, järjestellään töitä uudelleen ja niin edelleen.
Esimerkiksi Verohallinto on kertonut aloittavansa yt-neuvottelut osassa toimintojaan ja arvioi, että neuvottelut voivat johtaa enintään 200 virkasuhteen päättymiseen.
Teleoperaattori Telian ilmoituksen mukaan muutosneuvottelut koskevat lähes koko henkilöstöä Suomessa. Yritys kertoo, että neuvottelut voivat johtaa enintään 500 tehtävän päättymiseen.
Konepajayhtiö Valmetin muutosneuvottelut koskevat kartonki- ja paperikonelinjoja toimittavaa liiketoimintayksikköä. Valmet arvioi pysyvien vähennysten määräksi noin 200 tehtävää.
Finanssikonserni OP-ryhmän muutosneuvottelut voivat johtaa yli sadan työtehtävän lakkauttamiseen. Sähköautojen pikalatausjärjestelmiä valmistavassa Kempowerissa on käyty hiljan päättyneet muutosneuvottelut. Kodin elektroniikkaan erikoistunut Verkkokauppa.com on niin ikään kertonut muutosneuvotteluistaan.
VR suunnittelee luopuvansa asemien ravintolaliiketoiminnasta ja käy muutosneuvottelut ravintolapalveluista vastaavassa tytäryhtiö Avecrassa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestely- ja säästötarpeet ovat laajat, ja siksi sopeuttamisen muutokset kattavat hyvinvointialueita ympäri maan.
Erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla vastaavan Husin yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä ja voivat johtaa jopa noin tuhannen henkilötyövuoden vähennykseen.
Keski-Suomen hyvinvointialueella henkilötyövuosien määrä voi vähentyä enintään 400:lla. Myös esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on kerrottu päätöksestä aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Listalta löytyvät myös esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen yt-neuvottelut.
Vieläkö kuulemme lisää huonoja uutisia vai joko valoa olisi tunnelin päässä?
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimillaan sataatuhatta uutta työllistä. Pidemmällä aikavälillä hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on verraten optimistinen tulevien näkymien suhteen. Hänen mielestään pitkällä aikavälillä hallituksen työllisyystoimet ”ilman muuta” parantavat kymmenillätuhansilla Suomen työllisyyttä.
Vaikka nyt työttömyys kasvaa ja lomautukset lisääntyvät, on kyse suhdanneluonteisesta vaihtelusta, jota syntyy hallituksesta riippumatta, Kangasharju arvioi.
– (Suomen) talous supistui viime vuonna, tänä vuonna päästään ehkä just ja just nollaan, ja ensi vuodelle ennustetaan puolentoista, kahden prosentin kasvua. Kyllä silloin koko vuoden työllisyys on parempi ensi vuonna kuin koko vuoden työllisyys tänä vuonna.
Kangasharju toteaa, että korkojen aleneminen saa aikaan liikkeelle investointipäätöksiä yrityksissä ja asuntojen vaihtopäätöksiä kotitalouksissa.
– Molemmat auttavat tätä suhdannetta, ja sen perusteella on ennustettavissa, että myös teollinen tuotanto lähtisi piristymään. Kun rahan hinta laskee, myös velkavetoisempi tuotanto pääsee piristymään.
Ennen kuin tilanne paranee, se voi vielä vähän huonontua. Kangasharju huomauttaa, että työllisyys elpyy jälkijunassa.
– Kun suhdanteet heikkenevät, työllisyys reagoi vähän viiveellä. Nyt kun tässä jo odottelemme, että tämä suhdanne lähtisi paranemaan, niin juuri tässä myöhäisessä heikon suhdanteen tilanteessa työttömyysluvut vielä nousevat.
Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta nostaa esille sen, että laskusuhdanteen aikana ja epävarmojen näkymien edessä yritysten tapa toimia muuttuu.
– Ensimmäisiä asioita, joita yritykset laskusuhdanteen aikana vähentävät, ovat investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ja muuhun aineettomaan pääomaan.
Maliranta huomauttaa, että iso osa aineettomista investoinneista perustuu osaajiin eli yritysten työntekijöihin.
Normaalisuhdanteen ja etenkin korkeasuhdanteen aikana suuri osa työnhakijoista työllistyy verraten nopeasti. Mutta tämänhetkisessä tilanteessa Mika Maliranta näkee riskejä.
Hän sanoo olevansa kasvavassa määrin huolissaan siitä, että yt- ja muutosneuvotteluiden seurauksena liian monet etsivät samaan aikaan uutta työpaikkaa.
Maliranta huomauttaa, että kun sekä julkisella että yksityisellä puolella samaan aikaan irtisanotaan asiantuntijoita, laittaa se työmarkkinoita pahimmillaan sekaisin tavalla, josta sopeutuminen vie enemmän aikaa kuin olisi kansantalouden kannalta ihanteellista.
– Työmarkkinat menevät tukkoon ja lakkaavat toimimasta hyvin. Ja kun työmarkkinat menevät huonoon tilaan, työntekijät alkavat linnoittautua nykyisiin työpaikkoihinsa aiempaa vahvemmin.
Malirannan arviossa nyt meneillään oleva suhdannetilanne ei ylipäätään ole paras ajankohta hallituksen työmarkkinauudistuksille ja sopeutustoimille.
– Jos laskusuhdanne vielä syvenee, näiden toimien vaikutus ei tulekaan näkyviin.
Etlan Kangasharju pitää irtisanomis- ja lomautusuutisista huolimatta kokonaismääriä vielä maltillisena.
– Ei tässä olla missään varsinaisesti taantuman tai pahan työttömyyden oloissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 306 000 työtöntä työnhakijaa. Se on noin 27 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Koko maassa oli lomautettuna heinäkuun lopussa lähes 29 000 ihmistä, mikä oli 5 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tilastokeskus puolestaan kertoi elokuussa, että työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta nousi heinäkuussa selvästi vuoden takaisesta. 15–74-vuotiaiden työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 prosenttia.