Muistatko? – Näin Nato-kysymys sai Putinin edeltäjän kiemurtelemaan Helsingissä
Suomessa elettiin tasan 25 vuotta sitten jännityksellisiä aikoja, kun Helsingissä järjestettiin Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huippukokous.
Yhdysvaltain Bill Clinton ja Venäjän Boris Jeltsin tapasivat toisensa Helsingissä 20. maaliskuuta 1997. Polvileikkauksesta toipuva Clinton tuli tapaamiseen pyörätuolissa. Myös Jeltsinillä oli oli kokouksen alla terveyshuolia.
Terveysaiheet olivat kuitenkin vain sivuseikka, sillä maailma eli tuolloin suurta muutoksen aikaa. Koko kansainvälisen politiikan mullistaneesta Neuvostoliiton hajoamisesta ja kylmän sodan päättymisestä oli vain viitisen vuotta aikaa.
Kuuma kysymys oli Naton laajeneminen. Demokratian ja vapaan markkinatalouden puolestapuhuja Yhdysvallat halusi sotilasliiton laajenevan itään. Heikkouden tilassa rämpivä Venäjä vastusti ajatusta.
Suomalaisia tietenkin kiinnosti erityisen paljon se, miten iso itänaapuri suhtautuisi Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
Ennen vierailua saatiin hieman esimakua Venäjän ajatuksista. Presidentti Jeltsin sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 16. maaliskuuta 1997 kohtuullisen selkeästi, että Venäjä suhtautuu ehdottoman kielteisesti Naton laajenemiseen. Kielteinen suhtautuminen koski Jeltsinin mukaan myös Suomea.
Hän sanoi laittaneensa merkille, että Suomessa on välillä ”arvovaltaistenkin” poliitikkojenkin suulla pohdiskeltu turvallisuuspoliittisen kurssin muuttamista.
– Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat eivät ole meille millään muotoa yhdentekeviä, hän jyrähti.
Jeltinin mukaan Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäisen puolustuksen linja olivat tärkeä, vakauttava tekijä alueellisella ja yleiseurooppalaisella tasolla.
– Pidän kysymystänne sotilasliiton etenemisestä Suomen ja Venäjän väliselle rajalle täysin hypoteettisenä, Jeltsin summasi.
Huippukokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Jeltsinin mielipide Suomen Nato-jäsenyydestä ei kuitenkaan enää ollut niin selkeä. Venäjän presidentti tuli jopa sanoneeksi, että Natoon liittyminen on Suomen oma asia.
Ilta-Sanomat kertoo olleensa ainoa suomalaismedia, joka pääsi esittämään sekä Clintonille että Jeltsinille kysymyksen tiedotustilaisuudessa. Lehden silloinen ulkomaantoimittaja Ulla Appelsin kysyi presidenttikaksikolta, että miten he suhtautuisivat, jos Suomi ilmaisisi olevansa halukas liittymään Natoon.
Clinton tuki omassa vastauksessaan Suomen silloisen presidentin Martti Ahtisaaren sanomisia, ettei Suomi ole hakemassa Naton jäsenyyttä, mutta toimii sen kumppanimaana.
– Mutta hänen (Ahtisaari) mielestään se mahdollisuus, että voi hakea jäsenyyttä, on hyvä, sillä se on lisännyt entisestään itsenäisyyden ja turvallisuuden tunnetta Suomessa, Clinton muotoili IS:n mukaan.
Jeltsinille kysymykseen vastaaminen oli vaikeampaa ja hän joutui pyörittelemään sanojaan. Presidentin toive oli edelleen se, että Suomi säilyisi puolueettomana, mutta päätös asiasta olisi kuitenkin Suomen itsensä.
– Minun täytyy sanoa, että se syy, miksi me kunnioitamme Suomea valtiona – sen kansaa, ihmisiä ja johtoa – on se, että Suomi jatkaa johdonmukaisesti puolueettomuuttaan eikä Suomi liity mihinkään blokkeihin, Jeltsin aloitti IS:n mukaan vastauksensa.
– Sen vuoksi olen sitä mieltä – tämä on tietysti Suomen johdon ja kansan asia – mutta se, mitä Suomen tasavallan presidentti Ahtisaari ilmoitti selvästi, ettei liitytä mihinkään blokkeihin, se herättää heti kunnioituksen tunteen häntä kohtaan, Jeltsin jatkoi.
Yhdysvaltain silloisen apulaisulkoministerin Strobe Talbott kertoi myöhemmin muistelmissaan, että Clinton ja Jeltsin olivat harjoitelleet yhdessä etukäteen, miten he vastaisivat lehdistötilaisuudessa mahdollisesti eteen tuleviin hankaliin kysymyksiin.
Syy oli se, että Clintonia huoletti, antaisiko alkoholiongelmasta ja sydänvaivoista kärsinyt Jeltsin itsestään nolon vaikutelman Helsingin kokouksen häviäjänä.
Presidentit korostivat, että heidän välilleen jäi kokouksessa erimielisyyksiä. Yksi sellainen oli Naton laajeneminen itään, jota Jeltsinin kerrotaan vastustaneen huippukokouksessa kiivaasti varsinkin Baltian maiden ja muiden entisten Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden osalta.
Suomenkin Nato-jäsenyyteen Jeltsin suhtautui nihkeästi, mutta se ei ollut kokouksessa näkyvästi esillä.
Talbottin muistelmien mukaan Clinton olisi sanonut Jeltsinille Helsingissä, ettei Suomea kannata kieltää liittymästä Natoon.
– Hän (Ahtisaari) sanoi, että Suomi ei ole pyytänyt päästä Natoon, ja niin kauan kun kukaan ei sano Suomelle, että Suomi ei voi liittyä Natoon, niin Suomi pystyy säilyttämään riippumattomuutensa ja työskentelemään rauhankumppanuuden puitteissa sekä Yhdysvaltain että Venäjän kanssa, Talbott kertoo Clintonin sanoneen.
Naton itälaajentumista Jeltsin ei kokouksessa kyennyt estämään. Itäblokin maista Puola, Unkari ja Tsekki liittyivät Natoon vuonna 1999, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua vuonna 2004.
Suomi ei ole Naton jäsenmaa.