MT: Ohisalo on valmis joustamaan – "Hyvin tuottavat turvepellot kannattaa pitää käytössä", Luken mukaan lausunto on ristiriidassa päästövähennysten kanssa
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) uskoo, että maatalouden edellytyksien parantaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kulkevat käsi kädessä. Hänen mielestään avainasemassa ovat hiiliviljelyn lisääminen ja fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista luopuminen.
Vihreille on tärkeää vähentää päästöjä, mutta yksittäisiin keinoihin ei tarvitse lukittautua. Esimerkiksi turvepeltojen kohdalla Ohisalo on valmis joustamaan.
– Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta hyvin tuottavat turvepellot kannattaa pitää käytössä. Jos pelto ei ole käytössä tai se tuottaa heikosti, silloin voitaisiin mielestäni harkita ennallistamista, hän kommentoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Ohisalon mukaan eläintuotannossa olennaisinta on, miten tuotetaan. Siksi ilmastonmuutosta hillitsevä ja luonnon monimuotoisuutta edistävä toiminta on tärkeää jokaisella tilalla.
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professorin mukaan jaottelussa piilee kuitenkin sisäinen ristiriita — turvepellon tuotos ja päästömäärä kulkevat pitkälti käsi kädessä.
Tutkimusprofessori Kristiina Lång kertoo MT:ssa pellolla tehtyjen viljelytoimien vaikuttavan merkittävästi sen päästötasoon. Heikkotuottoisen ja matalaojaisen nurmilohkon hehtaarihiilipäästöt voivat olla 15 tonnin luokkaa, kun syväojaisen tehokkaasti viljellyn viljapellon päästöt voivat olla yli 30 tonnia hehtaarilta.
Toisin sanoen heikkotuottoisen ja vettyneen nurmipellon päästöt saattavat olla lähempänä nollaa kuin korkeatuottoisen viljapellon päästötasoa. Ennallistaminen voisi kuitenkin poistaa päästöt lähes kokonaan.
Lång on Ohisalon kanssa samoilla linjoilla siitä, että vähennystoimien kohdentaminen aluksi heikkotuottoisille pelloille on järkevää, koska hyvässä tuotantokunnossa olevia peltoja ei todennäköisesti ole runsaasti saatavissa vapaaehtoisiin päästövähennystoimiin. Samalla päästöjen alentamisen kustannukset ja sosiaaliset vaikutukset jäävät näin toimien alhaisemmiksi.
Toistaiseksi vapaaehtoisia ennallistamis- ja vettämistukia ei ole ollut tarjolla kansallisella tasolla, joten viljelijöiden kiinnostuksesta ja tukitoimien tehokkuudesta ei ole varmuutta.
Keväällä viljelijöille suunnatusta 300 miljoonan euron tukipaketista tulee lokakuussa hakuun ravinteiden kierrätystä ja turvallisten lannoitteiden valmistamista varten varatut 45 miljoonaa euroa, Ohisalo kertoo.
20 miljoonaa euroa suunnataan tutkimukseen ja 25 miljoonaa euroa tilainvestointien tukemiseen. Investointitukien painopiste on ravinteiden kierron parantamisessa.
Ohisalo kommentoi tietävänsä, että tuotantopanosten hintojen nousu saa jo valmiiksi tiukilla ja edistää tulevaisuuden investointeja.
Kaiken kaikkiaan ruokaketjun eri vaiheiden esiin tuomisessa on Ohisalon mielestä vielä paljon töitä.
– Nykyään moni ei tiedä, mistä ruoka tulee, sitä ei osata arvostaa, ministeri sanoo.
Juttua muokattu klo 13.21: muokattu otsikkoa sekä lisätty LUKE:n edustajan kommentit.
