Miten käy Suomen maataloustukien? – EU:n budjettiväännöistä kantautuneet viestit herättivät levottomuutta kyselytunnilla
Brysselissä käynnistyneet, historiallisen vaikeiksi povatut, EU-johtajien väliset budjettineuvottelut nousivat puheenaiheeksi eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
Kokoomuksen kansanedustaja Janne Sankelo kysyi, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jos EU:sta tuleva maatalouden rahoitus vähenee huomattavasti.
Joidenkin tietojen mukaan Suomen maataloustuista olisi lähtemässä 310 miljoonaa euroa.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni korosti, että maatalouden rahoituksen turvaaminen on yksi Suomen keskeisimmistä tavoitteista neuvotteluissa.
– Suomen kanta on se, että haluamme myös tulevaisuudessa harjoittaa puhdasta ruoantuotantoa ja omavaraista viljelyä. Jos menestyisimme (neuvotteluissa) huonosti, meillä on kirjattu hallitusohjelmaan, että kompensoisimme kansallisesti mahdolliset menetykset.
Myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vakuutti, että hallitus tekee kaikkensa hyvän neuvottelutuloksen saavuttamiseksi.
Hänestä on päivän selvää, ettei rahoitus voi kutistua samalla, kun viljelijöille asetetaan uusia ilmaston- ja ympäristönsuojeluun liittyviä vaatimuksia.
– Emme tyydytä mihinkään muuhun kuin hyvään, Leppä lupasi.
EU:n monivuotista rahoituskehystä on Brysselissä neuvottelemassa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Sekä Kulmuni että Leppä vakuuttelivat oppositiolle olevansa tyytyväisiä Marinin toimintaan.
Erityisen vaikeaksi vuosien 2021–2027 välisen budjetin sorvaamisen tekee Britannian EU-ero.
EU-johtajien pitää kuitenkin päästä yhteisymmärrykseen siitä, kuinka paljon kukin jäsenmaa pulittaa rahaa yhteiseen kassaan. Lisäksi on päätettävä, mihin kohteisiin rahat ohjataan.