Mitä pitää tehdä, jos ikkunaan kopsahtanut lintu jää nököttämään maahan? – Asiantuntija kertoo toimivan keinon

Linnut

Kops vain, saattaa joskus kuulua ikkunan takaa. Ulkona näkyy muutama ilmassa leijaileva höyhen, lähistöllä makaa lintu pöllämystyneenä tai jopa tajunsa menettäneenä.

Tilanne on tuttu monelle. Ikkunalasiin on törmännyt lintu, joka on luullut läpinäkyvää estettä vapaaksi lentoreitiksi.

Mitä silloin pitää tehdä? Voiko loukkaantunutta lintua mitenkään auttaa?

– Usein voi, vastaa biologi Esa Hohtola.

Hän toimii Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtajana. Hohtola luonnehtii itseään lintuharrastajaksi, mutta hän on myös työkseen tutkinut lintuja.

Hohtolan mukaan silmät ummessa oleva, pökertyneen oloinen tai muuten vain paikallaan oleva lintu ei vielä tarkoita sitä, että eläin olisi kuolemassa. Lintu on vain usein saanut jonkinlaisen aivotärähdyksen.

Linnut kuitenkin usein toipuvat saamastaan tärskystä ja pyrähtävät yhtäkkiä lentoon.

– Siitä on tutkimuksia, että monet selviävät takaisin ihan normaaliin lintujen elämään, Hohtola sanoo.

Usein paras keino on antaa linnun olla rauhassa ja vain seurata hetki tilannetta.

Jos loukkaantunut lintu ei ala toeta, kannattaa se Hohtolan mukaan nostaa varovasti päältä suljettavaan pahvilaatikkoon. Nostotilanteessa lintuun voi tarttua kämmenellä esimerkiksi takaapäin. Lintua ei kannata puristaa liikaa, mutta otteen on syytä olla pitävä, jos lintu pyristelee vastaan.

Laatikon pimeydessä lintu voi rauhassa levähdellä aivotärähdystään pois. Ruokaa linnuille ei tarvitse laittaa mukaan. Ne selviävät yönkin yli aivan hyvin ilman ravintoa.

Laatikko kannattaa asettaa suojaisaan ja lämpimään paikkaan, kuten autotalliin tai ulkovarastoon. Hohtolan mukaan lintu selviää viileillä ilmoilla myös terassilla, mutta silloin laatikkoon kannattaa asettaa esimerkiksi lämpövesipullo.

– Linnuilla on hyvä lämmöneristys, mutta silloin kun ne ovat vähän pökertyneitä, niille voi tulla vähän alilämpöä.

Terasseilla ja ulkotiloissa kannattaa myös aina varmistaa, etteivät kissat, oravat ja muut eläimet pääse kiusaamaan loukkaantunutta lintua.

Loukkaantunutta lintua pidetään laatikossa muutaman tunnin ajan tai yön yli. Laatikon kansi kannattaa lopulta avata ulkona. Yleensä levännyt lintu pyrähtää pirteänä lentoon.

Jos lintu ei edelleenkään lennä, silloin kannattaa Hohtolan mukaan ottaa yhteyttä lähimpään luonnonvaraisten lintujen tai eläinten hoitopaikkaan.

Hoitopaikoissa linnuille annetaan ruokaa ja mahdollisuuksien mukaan eläinlääkärien suosittelemaa hoitoa.

Ongelma on kuitenkin se, ettei Suomessa ole kovin kattavaa luonnonvaraisten lintujen hoitopaikkojen verkostoa, Hohtola sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisellä yhdistyksellä on oma hoitopaikka Oulussa. Se tekee yhteistyötä vapaaehtoisten harrastajien, poliisin, pelastuslaitoksen, kaupungin eläinlääkärien, Ruokaviraston ja suomalaisten eläintarhojen, erityisesti Ranua Zoon, kanssa.

Oulun Huonesuon hoitopaikka pyörii yksityisten lahjoitusten ja lintutieteellisen yhdistyksen rahoituksen turvin. Yhdistys ei saa tukea kunnilta tai valtiolta.

Hohtolan mukaan vastaavia hoitopaikkoja löytyy Suomesta vain muutamia. Helsingissä toimii Korkeasaaren Villieläinsairaala, josta saa myös hoitoa loukkaantuneille luonnonvaraisille eläimille.

– Kunnilla ei ole uuden eläinsuojelulain mukaan velvoitetta hoitaa loukkaantuneita villieläimiä. Jos loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen vie eläinlääkärille, hän usein vain lopettaa eläimen piikillä, Hohtola sanoo.

Mahdollisuus tarjota hoitoa loukkaantuneelle luonnonvaraiselle eläimelle riippuu siis paljon siitä, missä päin Suomea eläimeen sattuu törmäämään.

Hohtolan mukaan loukkaantuneita lintuja on silti toimitettu Oulun hoitopaikkaan joskus hyvin kaukaakin, aivan pohjoisinta Lappia myöten.

– Usein kyyti loukkaantuneelle eläimelle saadaan järjestymään jonkun Facebook-ryhmän tai muun vapaaehtoisen kanavan kautta.

Aina loukkaantunutta lintua ei kuitenkaan ole järkevää alkaa hoitamaan.

Hohtolan mukaan sellaisia tilanteita ovat lähes poikkeuksetta ne, jos lintu on loukannut siipensä niin, että luita on poikki.

Lintujen ohuita ja onttoja luita on yritetty useita kertoja korjata, mutta se on osoittautunut mahdottomaksi. Rikkoutuneesta siivestä ei ole tullut lentokuntoista.

Toisin sanoen, siipensä rikkoneesta linnusta on vaikea saada sellaista eläjää, ettei lintu kärsisi.

Siksi ratkaisu on useimmiten loukkaantuneen linnun lopettaminen.

Hohtolan mukaan laki velvoittaa jokaista suomalaista auttamaan loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä. Auttamista on sekin, että kärsivä eläin lopetetaan, jos siitä ei ole enää eläjäksi.

– Lintua tai muutakaan eläintä ei saa jättää kärsimään. Laki velvoittaa tarvittaessa myös lopettamaan eläimen. Laissa on kuitenkin kohtuullisuuspykälä: jos lopettamista ei pysty tai halua tehdä itse, siihen voi pyytää jonkun toisen henkilön tai ammattilaisen avuksi.