Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ei esitetä lisärahaa – ministeriöt eivät näe tarpeelliseksi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ei esitetä lisärahoituksen myöntämistä. Valmistelutyöryhmä ei saavuttanut asiassa yhteisymmärrystä. Työryhmässä mukana olleet ministeriöiden edustajat eivät näe, että lisärahoituksen myöntämiselle olisi perusteita, kertoi finanssineuvos Noora Heinonen valtiovarainministeriöstä.
Neuvotteluryhmässä on ollut hyvinvointialueen edustajien lisäksi edustajia valtiovarainministeriöstä, sisäministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hakenut valtiolta lisärahoitusta 74 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja 74 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto yleisistunnossaan ensi viikolla tai sitä seuraavalla viikolla. Vantaan ja Keravan lisärahoituspyyntöä käsitellyt valmistelutyöryhmä sai muistionsa valmiiksi perjantaina.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki ensimmäisenä alueena lisärahoitusta valtiolta peruspalveluiden turvaamiseen.
– Neuvottelut ovat nyt päättyneet, eikä alueelle esitetä myönnettäväksi lisärahoitusta. Neuvotteluiden aikana tai valmistelumuistiosta ei saatu perusteita näkemykselle, että alueella olisi ollut edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoituksella ilman lyhytaikaista lainoitusta, hyvinvointialue kertoi tiedotteessaan.
Työryhmän muistiossa viitataan muun muassa selvityksiin, joiden perusteella on voitu havaita, että sosiaali- ja terveyspalveluissa olevat puutteet on pääosin saatu korjattua tai ne johtuvat henkilöstön saatavuuden ongelmista, joita esiintyy laajasti eri puolella maata.
Ne eivät muistion mukaan lähtökohtaisesti johdu rahoituksen tason riittämättömyydestä, eikä niitä siten pystytä lisärahoituksellakaan korjaamaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei sitoudu valmisteluryhmän muistioon. Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan siinä esitetyt perustelut ja johtopäätökset rahoituksesta ovat puutteellisia ja riittämättömiä.
Alue on perustellut lisärahan tarvetta muun muassa sillä, että se on monikulttuurisin hyvinvointialue, joka kasvaa nopeasti. Metropolialueen lieveilmiöt ovat alueen mukaan korostuneet, mikä vaatii sosiaalihuollon palveluissa muita selvästi suurempaa tarvetta.
– On selvää, että päätöksellä on vaikutusta palvelutasoomme ja esimerkiksi palveluihin pääsyn nopeuteen, hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö sanoo.
Alueella on kuitenkin edellytykset taloutensa tasapainottamiseen pitkällä aikavälillä. Se kertoo sopeuttavansa toimintaansa ja lisäävänsä tuottavuuttaan 300 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä.