Ministeri Honkonen: Kulttuurialan elpyminen on alkanut – "Kannustan suomalaisia nauttimaan"
Maa- ja metsätalousministeri, entinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) asetti elokuussa 2021 työryhmän ratkaisemaan kulttuurialan jälleenrakennuksen ja tulevaisuuden haasteita. Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksia taide- ja kulttuurialan elpymiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa. Taustalla oli muun muassa koronapandemian aiheuttamat vaikeudet kulttuurialalle.
Työryhmän raportti luovutettiin tiistaina tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle (kesk.), joka kuvaili tehtyä työtä hyvin perusteelliseksi. Honkosen mukaan on hyvä, ettei työssä keskitytty pelkästään jälkipuintiin, vaan luodaan pysyvämpiä rakennuspuita kulttuurielämän kasvulle.
– Olen saanut kuulla, että kulttuurialalla elpyminen on käynnistynyt, mutta vielä ei olla sillä tasolla, millä ennen pandemiaa oltiin. Aloitan siitä kehotuksesta, että kannustan suomalaisia käyttämään kulttuuria, nauttimaan siitä pitkän tauon jälkeen kaikissa eri muodoissaan, Honkonen puhui opetus- ja kulttuuriniministeriön järjestämässä tilaisuudessa tiistaina.
Honkonen kertoi pitävänsä tärkeänä, ettei raportti jää pölyttymään: tarvitaan lausuntokierros, jossa kulttuurin eri alojen tahot pääsevät lausumaan oman näkemyksensä tehdystä työstä.
– Mielelläni olen eri kulttuurialojen järjestökentän kanssa valmis käymään tätä keskustelua eri puolilla Suomea, Honkonen sanoi.
Jokaisen sivistyneen yhteiskunnan on Honkosen mukaan vietävä kulttuuria eteenpäin.
– Lisäksi kulttuuri on myös elinkeino. Sen pitää myös elättää ja mahdollistaa toimeentulo alan ammattilaisille. Luovassa taloudessa ja kulttuuriviennissä on iso potentiaali.
Ministeri kuitenkin muistuttaa, että kulttuurialan elvyttämisessä pitää muistaa pitkäjänteisyys.
– Raportissa on lukuisia ehdotuksia, joita ei rakennetta päivässä tai kahdessa. Vaikuttamistyön osalta on tärkeää, että tulevassa hallitusohjelmassa otetaan näitä toimenpide-ehdotuksia ja pannaan niitä täytäntöön.
Kulttuurialan työryhmän mukaan alalla koetaan ymmärryksen ja arvostuksen vajetta: kasvupotentiaali ei realisoidu, freelancereiden tilannetta ei tunnisteta, ala on siiloutunut ja rahoitus polkee paikallaan.
Työryhmä muistuttaa, että kulttuuriala on merkittävä elinkeinotoiminnan osa-alue Suomessakin. Luovat alat tuottavat enemmän kuin valtio niitä tukee: esimerkiksi elokuva-alalle annettu tuotantotuki tuottaa enimmillään yhteiskunnalle kaksinkertaisen euromääräisen hyödyn.
Työryhmä ehdottaa, että vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella eduskunnalle annetaan kulttuuripoliittinen selonteko, jossa otetaan huomioon laajasti luovia aloja koskevat asiat ja niihin liittyvät toiminta- ja rahoitusvastuut. Työryhmä esittää myös kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevän ministeriryhmän perustamista.
Taiteen ja kulttuurin rahoituksen valtion talousarviossa työryhmä haluaa nostaa yhteen prosenttiin talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä.
Erityisesti työryhmä kiinnittää huomiota kulttuurialan freelancereiden vaikeaan asemaan, mikä johtuu siitä, että sosiaaliturva- ja työlainsäädäntö eivät tunnista alan työn luonnetta. Työryhmä tekee monia esityksiä, joilla parannetaan taiteellisen työn tukea, ja vaatii julkista valtaa takaamaan freelancereiden sosiaalisten oikeuksien, riittävän sosiaaliturvan ja työehtojen toteutumisen.
Tilaisuuden avasi työryhmän puheenjohtajana toiminut valtiosihteeri Tuomo Puumala (OKM). Paikalla oli myös jäsenet Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila, taideneuvoston puheenjohtaja, kirjailija Juha Itkonen ja Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.