Ex-ministeri Satonen: Kolmikannan murtaminen oli kokoomuksen tavoite jo hallitusneuvotteluissa
Entinen työministeri Arto Satonen (kok.) myöntää, että kolmikannan murtaminen oli kokoomuksen tavoitteena jo hallitusneuvotteluihin lähdettäessä. Asia ilmenee torstaina julkaistusta Vääntäen ja linjaten -kirjasta, jonka Satonen on kirjoittanut yhdessä ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalon kanssa.
Kirjassa käydään läpi Satosen ministeriaikaa Petteri Orpon (kok.) hallituksessa.
Kolmikannalla tarkoitetaan sitä, että hallitus sopii työmarkkina-asioista yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
Satosen mukaan edellisen hallituksen kyvyttömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan oli keskeinen syy siihen, että kokoomuksessa ja hänellä itsellään loppui usko perinteiseen kolmikantaiseen valmisteluun.
– Ei ole tervettä, että poliittinen päättäjä ulkoistaa lainsäädäntövallan etujärjestöille, kuten työlainsäädännössä on ollut maan tapana. Valta ja vastuu kuuluvat niille, jotka ovat siihen vapaissa vaaleissa mandaatin saaneet, Satonen kirjoittaa.
Konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet kirjattiin jo hallitusohjelmaan. Työmarkkinoita koskevat uudistukset oli tarkoitus viedä läpi jo hallituksen kahden ensimmäisen vuoden aikana, jolloin Satonen kantoi työministerin salkkua ennen kuin se siirtyi Matias Marttiselle (kok.).
Satosen työministerikaudella hallitus runnoi vauhdilla läpi lähes kaikki hallitusohjelmassa luvatut työelämäuudistukset. Muutoksia tehtiin muun muassa työrauhalakiin, jolla rajoitettiin esimerkiksi poliittisia lakkoja. Lisäksi vientivetoista palkkamallia ja paikallista sopimista vahvistettiin samalla, kun työttömyysturvaa uudistettiin.
Ex-ministerin mukaan palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaati toistuvasti neuvotteluja lakimuutoksista niin sanottuun suureen pöytään, mutta nämä toiveet torpattiin. Työlainsäädännön valmistelussa kolmikantaisilla työryhmillä on Satosen mukaan kuitenkin tärkeä rooli.
– Työmarkkinajärjestöt saivat valmisteluvaiheessa monia muutoksia uudistusten yksityiskohtiin, mutta yhdellekään osapuolelle ei annettu veto-oikeutta, Satonen kirjoittaa.
Osansa sai myös työnantajapuoli. Satonen kertoo, että kokoomuksen tavoitteena oli jo hallitusneuvotteluihin valmistautuessa estää kuntatyönantajia sopimasta yleistä linjaa korkeammista palkankorotuksista.
Hän kirjoittaa erityisesti nykyisen kansanedustajan Ville Valkosen (kok.) korostaneen useasti, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jaloselta tulee ”ottaa kynä pois”.
Erityisiä kiitoksia Satoselta saavat hallituskumppani perussuomalaiset, jotka puolustivat työelämäesityksiä aktiivisesti täysistunnossa. Satosen mukaan tilanne muuttui kuitenkin täysin kevään 2025 alue- ja kuntavaalien jälkeen, joissa puolue koki vaalitappion.
– Perussuomalaiset ilmeisesti uskoivat mediassa laajalti esitettyä analyysiä siitä, että työelämäreformit olisivat olleet keskeinen syy heidän vaalitappiolleen. Tähän en itse ihan usko, Satonen sanoo.
Nikottelu oli alkanut kuitenkin jo edellisvuonna, kun vientivetoista palkkamallia sorvattiin. Satosen mukaan perussuomalaiset suostuivat siihen sillä ehdolla, että sairauslomapäivän omavastuusta luovutaan.
Kelan pääjohtajaksi hakemista keväällä 2025 Satonen pitää pahana poliittisena virheenä.
– En ollut jättänyt ainuttakaan työhakemusta yli 20 vuoteen, ja ministerikiireiden keskellä kirjoitin nopeasti vain lyhyen hakemuksen, hän kertoo hakemuksestaan, jota kuvailtiin tuolloin silmiinpistävän lyhyeksi.
Satonen sanoo aluksi tyrmänneensä ajatuksen hakemisesta, kun jotkut kokoomuksen kansanedustajat olivat kysyneet hänen kiinnostuksestaan tehtävään syksyllä 2024. Kanta kääntyi sen jälkeen, kun puoluetoverit Paula Risikko ja Sari Sarkomaa päättivät olla hakematta virkaan.
Satonen kertoo silmiensä avautuneen, kun hän luki joulun aikaan Kanarian-lomallaan Kela-lakia, jossa kuvataan Kelan tehtävää.
– Havahduin siihen, ettei Kelan pääjohtajan tehtävänä siis ollutkaan vain operatiivisesti johtaa suurta organisaatiota, vaan tehtävässä olisi myös mahdollisuus miettiä, kenelle tukia maksetaan ja miksi niitä maksetaan, Satonen kirjoittaa.
Lomalta palattuaan hän kertoo keskustelleensa asiasta pääministeri Orpon kanssa, joka lupasi Satoselle tukensa.
Satonen on närkästynyt siitä, ettei media hänen mukaansa huomioinut ministerisaavutuksia hakuprosessista kirjoittaessaan.
– Minun testituloksiani vuodettiin medialle ja siten minut leimattiin epäpäteväksi tai ainakin päähakijoista heikoimmaksi.
Hän kertoo, että päätti oman mielenterveytensä vuoksi lopettaa aiheesta kirjoitettujen juttujen lukemisen.
– Eniten itseäni harmitti keskustelu siitä, että minun väitettiin pyrkineen korkeapalkkaiseen palkintovirkaan. Se ei todellakaan ollut tavoitteeni.
Hän sanoo ymmärtäneensä, ettei tulisi valituksi sen jälkeen, kun puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) antoi pieleen menneiden vaalien jälkeen perussuomalaisten Kela-valtuutetuille vapaat kädet pääjohtajan valinnassa.