Miltä näyttää Nato-Suomen talous? – keskustan Lohi väläytti työreformi kakkosta Suomen Yrittäjien puoluejohtajatentissä

Keskusta esittää kaikkien puolueiden sopimusta kestävyysvajeen kuromisesta umpeen
Talous

Suomen Nato-jäsenyys tulee helpottamaan maariskiä sijoituskohteena, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi katsoo.

– Tärkeintä on, että tästä eteenpäin on turvallinen tunne, että Suomeen uskaltaa investoida, että täällä uskaltaa työllistää.

Samalla linjalla investointiympäristön turvaamisesta Suomen Yrittäjien Scandic Park-hotellissa Helsingissä järjestetyssä puoluejohtajatentissä olivat myös muut tenttiin osallistuneet neljän suurimman puolueen edustajat.

Keskustan hallituskumppanin, pääministeripuolue SDP:n edustajana istui varapuheenjohtaja Niina Malm, ja oppositioääntä mukaan toivat kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranne.

Häkkäsen mukaan Nato-päätös ankkuroi Suomen lopullisesti osaksi läntistä arvo- ja markkinatalousyhteisöä.

– Vaikeasta maantieteestä huolimatta Suomi ankkuroi itsensä läntiseen markkinatalouteen. Olemme jatkossakin laillisuuteen perustuva oikeusvaltio, eikä meitä voi ulkoa painostaa talous-, energia- tai muissa vastaavissa asioissa.

Lohi oli Häkkäsen kanssa eri mieltä ”arvoratkaisusta” länteen liittymisessä. Hän muistutti, että Suomi on nojannut läntiseen arvopohjaan jo vuosikymmenet.

– Euroopan unioni on enemmän ollut arvoratkaisu länteen menossa. Nato on turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Siinä on jäseninä monenlaisia maita, joiden kanssa meillä ei ehkä juuri ole yhteistä arvopohjaa, Lohi sanoi viitaten lähinnä Turkkiin.

Venäjän-kaupan romahtaminen pakotteiden myötä herätti tentissä keskustelua etenkin Itä-Suomen asemasta.

Etelä-Karjalasta itärajan läheltä tuleva SDP:n Malm totesi, että asiat ovat maakunnassa järjestyksessä, eikä katastrofitunnelmia ole. Vaikutukset ovat silti merkittäviä.

– Laskelmien mukaan Etelä-Karjalassa menetetään miljoona päivässä. Kuitenkin maakunnat ovat nyt vahvemmin alkaneet tehdä vaikutustyötä EU:n suuntaan, johon yhä selvemmin meidän ymmärretään kuuluvan.

Kokoomuksen Häkkänen muistutti, että Venäjä-riippuvuus on muutenkin vähentynyt vuosien mittaan. Tilanne ei kuitenkaan normalisoidu hänen mielestään ainakaan tällä vuosikymmenellä. Perussuomalaisten Ranne totesi, että koko maassa energian hintojen nousu on suora seuraus, jolla on mittavat vaikutukset.

Lohi nosti esille matkailun.

– Koronapandemia haavoitti Lapin matkailu- ja ravintola-alaa. Pelkona on, että jos Ukrainan kriisi eskaloituu, ihmiset alkavat perua matkojaan.

Keskustan työreformin esityksistä on jäänyt toteutumatta vain yleinen ja yhtäläinen ansiosidonnainen turva, Markus Lohi muistuttaa. (Kuva: Jari Laukkanen)

Keskustan varapuheenjohtaja toi esille myös pyynnön muille puolueille.

– Keskusta esittää, että puolueet tulisivat eduskuntavaaleissa sopimaan, että sitoudumme kestävyysvajeen kuromiseen umpeen tästä eteenpäin tulevilla vaalikausilla tietyn verran.

– Suomi nousee ainoastaan työllä ja yrittäjyydellä, Lohi sanoi saaden aplodit ainoana panelistina.

Aiemmat aplodit Lohi keräsi keskustelun työllisyys-osiossa, kun hän muistutti, että työntekijä ja yrittäjä ovat samalla puolella pöytää, eivät toistensa vastustajia.

– Jos yrittäjät kokevat, että ay-liike on kehityksen este, niin eivät he tietenkään koe, että työntekijät ovat este.

Työllisyyskeskustelu lähti liikkeelle vihreiden sittemmin itse hylkäämän esityksen ruodinnasta. Vihreät kaavaili palkkojen sunnuntailisien poistoa.

SDP:n Malm muistutti, että sunnuntailisät ovat haittalisä, jos yleisenä vapaapäivänä joutuu esimerkiksi olemaan pois perheen luota.

– Sunnuntailisät ovat pienipalkkaisille aloille tärkeitä. Ne on neljässä sadassa työehtosopimuksessa sovittu. On kyse työn arvostuksesta, että työhön on valmius myös hankalina aikoina. Kuka enää haluaisi tehdä viikonlopputyötä, jos siitä ei saa lisäkorvausta?

Perussuomalaisten Ranne oli sitä mieltä, että tapaus kertoi, kuinka kaukana vihreät elävät todellisuudesta.

Hän moitti myös sitä, että kansainvälisissä vertailuissa on todettu Suomen julkisen talouden olevan tehotonta.

– Löysää on paljon. Hallitus ei ole tähän mitenkään puuttunut.

Häkkänen toivoi lisää vaihtoehtoja velkakierteen katkaisuun ja työllistämisen edistämiseen.

– Realismin pitäisi herätä, ettei koko ajan vain lisätä julkista velkataakkaa, Pitäisi pohtia, miten uudistukset voisi tehdä markkinaehtoisesti. Helppoja keinoja ei enää ole, eikä kaikkia esityksiä pitäisi lähteä heti vain torppaamaan.

Lohi kaivoi takintaskustaan myös perikeskustalaisen esityksen.

– Moni muistaa ehkä sellaisen sanan kuin työreformi. Tarvittaisiin työreformi kakkonen. Keskustan työreformin esityksistähän on jäänyt toteutumatta vain yleinen ja yhtäläinen ansiosidonnainen turva. Siitä vieläkin puhutaan, ja se pitäisi toteuttaa.

– Reformi kakkonen pitäisi rakentaa työurien jatkamisen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisen pohjalle. Sitä tarvittaisiin, kun kaikissa yrityksissä on huutava työvoimapula, Lohi kuvasi.

Paikallinen sopiminen toisi 10 000 lisätyöpaikkaa, kun taas toisessa päässä 20 000 jää työkyvyttömyyseläkkeelle, keskustan varapuheenjohtaja muistutti.

Yrityksille tärkeintä on vakaa toimintaympäristö ja ennustettava veropolitiikka, hän kommentoi myös. Tämän eteen keskusta lupaa toimia.

Tentti on katsottavissa tästä linkistä.