Miljoonavoitot jääkiekon MM-kotikisoista tulevat tarpeeseen – "Olemme tyytyväisiä, että pääsemme voitolliseen tulokseen"

Naisleijonien bonukset Pekingin olympiapronssista olivat pelaajaa kohti vajaat 5 000 euroa.
Jääkiekko

Jääkiekkoliitto käärii Suomessa yhdeksännen kerran järjestettävästä miesten MM-turnauksesta 5–10 miljoonan euron voiton. Arvion esittää Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela, joka on päässyt seuraamaan kisoja paraatipaikalta kotikaupunkinsa Tampereen uudelta areenalta.

–  Tämän hetkiset arviot ovat karkeita, mutta uskoisin, että tuotoissa liikutaan viiden ja kymmenen miljoonan euron haarukassa. Näyttäisi, että ollaan lähempänä haarukan alempaa lukua, mutta arviot ovat vasta alustavia, Nummela sanoo.

Suomi isännöi edellisen kerran miesten MM-kiekkoa mitalipelit mukaan lukien 2012 Helsingissä. Silloin tuottoa kertyi 8,2 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna Suomi jakoi taas kisat Ruotsin kanssa, mutta ei järjestänyt välieriä ja mitalipelejä: Suomen saalis turnauksesta oli 3,9 miljoonaa euroa.

Järjestäjämaa lähti MM-kotikisoihinsa tällä kertaa maltillisin odotuksin. Parin vuoden koronarupeama yleisöstä tyhjentyneine jääkiekkokatsomoineen on opettanut nöyryyttä.

–  Olemme tyytyväisiä, että pääsemme voitolliseen tulokseen. Pitää muistaa, että vielä muutama kuukausi sitten koronapandemiassa piti varautua siihen, ettei MM-turnaukseen voida ottaa yleisöä ollenkaan, Nummela kertoo.

MM-kotikisat on Jääkiekkoliitolle ja suomalaiselle jääkiekkoilulle yleisemminkin tuiki tärkeä rahasampo.

Kertyneistä voitoista suurin osa ohjataan lasten ja nuorten valmennuksen tehostamiseen seuratasolla. Lisäksi osa menee nuorisotyön erillistukiin ja toimintarakenteiden kehittämiseen.

Liitto ohjasi jo 1997 ja 2003 pidettyjen kotikisojen tuotot ruohonjuuritason toimintaan.

Rahanjaossa jääkiekolle kunnostautui tänä vuonna myös Olympiakomitea. OK jakoi Leijonien helmikuisesta Pekingin olympiavoitosta kultajoukkueelle 100  000 euron suuruisen menestysbonuksen.

Pronssia olympia-Pekingissä voittaneen Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen lopulliset bonukset ovat ratkenneet vasta myöhemmin keväällä. Joukkuekohtainen pronssibonus oli 40  000 euroa, minkä lisäksi kullekin pelaajalle maksettiin 3  000 euron perusbonus.

Pronssi rikastutti kutakin Naisleijonien pelaajaa tarkalleen 4  739,13 eurolla.

–  Prosessi kesti jonkin verran, kun Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n piti saada tiedot Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n osallistujamaille maksamasta tuesta, Nummela selvittää.

Jääkiekon arvokisahistoria saattaa kymmenen vuoden välein toistaa itseään sikäli, että on täysin mahdollista, että Suomi toimii miesten MM-kiekon järjestäjämaana vuosien 2012–13 tavoin myös 2022–23.

Suomi ja vuosi sitten MM-kisoja isännöinyt Latvia ovat valmiita järjestämään yhteisen arvoturnauksen ensi vuonna, kun helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainassa aloittaneelta Venäjältä otettiin MM-järjestelyoikeudet pois.

–  Kun Latvia järjesti kisat vuosi sitten, heillä on hyvät valmiudet samaan ensi vuonna. Meillä taas on järjestelykoneisto ennestään valmiina, Nummela perustelee.

Ensi vuoden kisajärjestäjästä tekee ensi perjantaina Tampereella päätöksen Kansainvälisen jääkiekkoliiton vuosikokous. Suomen ja Latvian vastaehdokkaat jaetulla MM-hakemuksellaan ovat Slovenian Ljubljana ja Unkarin Budapest.

–  Vuosikokouksessa on IIHF:stä edustettuna yli 70 eri tasoista jääkiekkomaata. On vielä vaikea arvioida, millaiseen äänestyspäätökseen kokous päätyy, Nummela toppuuttelee innokkaimpia.