Mika Aaltola kuittaa epäilyt kokemattomuudesta: Kukaan muukaan ei ole ollut presidenttinä päivääkään

Puoluepolitiikka on korruptoitunutta, media kohtelee ehdokasta väärin ja muilla, edes pitkään ulkopolitiikasta vastuuta kantaneilla ehdokkailla, ei ole kykyä presidentiksi. Puoluepolitiikan ulkopuolelta presidenttikisaan lähtenyt Mika Aaltola aloitti kampanjansa poikkeuksellisesti.

Eikä hän juuri peruuta, vaikka asioista kysyy uudestaan. STT:n presidentinvaalihaastattelussa hän sanoo, että kyse on muun muassa puoluepolitiikan epäkohtien tuomisesta esiin.

Korruption hän yhdistää poliittisiin virkanimityksiin, joita kiistatta ovat vuosien varrella tehneet kaikki puolueet. Hän on sanonut aiemmin esimerkiksi Ilta-Sanomien kolumnissa, että puoluepolitisoituminen virkanimityksissä levitti ja pitkitti tätä ulkopoliittista perinnettä.

Mitä puoluepolitiikan korruptoituneisuudelle pitäisi sitten tehdä?

– Pitäisi tehdä järkeviä ratkaisuja asioiden suhteen. Pitäisi ajatella kansakunnan kokonaisetua. Puolueen etu ei aina välttämättä ole sitä, hän sanoo STT:lle.

Aaltola on tullut tunnetuksi Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijana ja johtajana. Miten uskot, että pystyisit ottamaan presidentin tehtävät haltuun, kun tulet puoluepolitiikan ulkopuolelta?

– Kukaan muukaan ei ole ollut presidenttinä päivääkään.

Tärkein ominaisuus presidentille on Aaltolan mukaan se, että hän ymmärtää, mitä maailmalla tapahtuu, miten se vaikuttaa Suomeen ja miten Suomi kykenee vaikuttamaan maailman tapahtumiin.

– Minkälainen ansioluettelo sitten kehittää siihen suuntaan? Voisin väittää, että tämä omani.

Aaltola sanoo tuntevansa hyvin ulkomaisia toimijoita.

– Olen tutustunut yhdysvaltalaisiin, saksalaisiin ja ranskalaisiin virkamiehiin. En millään lailla tule vailla suhteita, hän vastaa kysymykseen siitä, tunteeko keskeisiä valtiopäämiestason toimijoita.

Itsevarma esiintyminen keräsi huomiota, kun Aaltola ilmoitti elokuun alussa lähtevänsä ehdolle. Ylen haastattelussa hän totesi, että ”jos on tietoa ja on taitoa ja on rohkeutta – ja sitä ei muilla tunnu olevan sitä näkemystä – niin sitten on vähän niin kuin velvollisuus lähteä (ehdokkaaksi)”.

Aaltola sanoo STT:lle, että tämä tulkittiin virheellisesti niin, että hän olisi puhunut muista presidenttiehdokkaista.

Ylen esittämää kysymystä ja vastauksen alkua ei uutislähetyksessä näytetty. STT tarkisti asian Yleltä, jonka mukaan kysymys oli: ”Olette päättänyt nyt lähteä ehdolle valitsijayhdistyksen kautta, mutta miksi venytitte julistusta näin pitkään?” Aaltolan vastauksen alkuosa käsitteli hänen saamiaan pyyntöjä ja kannustusta sekä huolellista harkintaa.

Aaltola kertoo tarkoittaneensa yleisellä tasolla, ettei näkemyksestä ole ylitarjontaa, ja se perustuu pitkän ajan havaintoihin.

– Siinä toivon politiikassa meillä oli sellainen ajatus (Suomessa), että ei siitä Venäjästä kannata kauhean negatiivisesti puhua. Oikeasta näkemyksestä – minkä itse koen oikeaksi – että Venäjän uhkaan pitää herätä, ei ole ollut ylitarjontaa.

Venäjän uhkaan herääminen tarkoittaa Aaltolan mukaan muun muassa sitä, että kaikkiin taloudellisiin laskelmiin pitäisi lisätä kansallisen turvallisuuden näkökulma. Esimerkiksi Lappiin ja Itä-Suomeen olisi saatava elinvoimaa ja infrastruktuurihankkeita.

– Enkä nyt ajattele tätä aluepolitiikan näkökulmasta. Suomea on vaikea puolustaa Helsinki–Tampere–Turku-kolmiosta.

Aaltolan mielestä presidentin on Puolustusvoimien ylipäällikkönä tärkeää varmistaa, että kaikissa niissä pöydissä, joissa puhutaan puolustuksesta, on Puolustusvoimien tai puolustusministeriön asiantuntemus läsnä.