Mepit ajavat EU:n laajuista vaalipiiriä – Pekkarinen vastustaa: "Vallankaappausyritys koko hela hoito"

EU

EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona lainsäädäntömietinnön, jolla pyritään uudistamaan EU-vaalien sääntöjä.

Mepit ajavat EU:n laajuista vaalipiiriä, jossa äänestäjät antaisivat kaksi ääntä: yhden kansalliselle meppiehdokkaalle ja toisen EU:n laajuiselle listalle, jonka perusteella valittaisiin 28 lisäpaikkaa.

Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk. / Renew Europe) vastustaa uudistusta jyrkästi.

– No sitä ei missään tapauksessa pidä hyväksyä. Se tarkoittaisi sitä, että tänne tulisi kahden kerroksen meppejä, Pekkarinen sanoo.

– Absoluuttisesti vastustan, ja pidän välttämättömänä, että Suomi ja hallitus tekee myös niin.

Pekkarisen mielestä kyseessä olisi selvä askel EU:n liittovaltiokehitykseen ja EU-maiden kansallisen päätösvallan vähentymiseen.

Hän katsoo, että EU-listalta valittavat mepit eivät olisi vastuussa jäsenmailleen vaan koko unionille.

– Jos edustaa koko unionia, vallankäyttö on ihan erilaista. Silloin ei ole maakohtaista intressiä tai velvollisuutta.

– Unionilla kuitenkaan ei ole toimivaltaa perussopimuksien mukaan kuin tietyissä, määrätyissä asioissa. Me haluamme päättää omat velat, verot ja menot, emmekä halua antaa päätösvaltaa niistä muille, Pekkarinen sanoo.

28 meppiä ei voisi Pekkarisen mukaan vielä muuttaa EU:ta liittovaltioksi, mutta tilanne olisi uuden alku.

– Se on sellainen alku, jolle ei pidä antaa pikkusormea. Kun tämä periaatteellinen ovi avataan, niin se kyllä sitten vuotaa sieltä kaikkeen muuhunkin.

Pekkarinen toteaa, että Euroopan parlamentin Renew Europe -ryhmä, johon keskusta kuuluu, on kiivaimpia liittovaltiokehityksen edistäjiä.

– Tämä on paradoksi kepun kannalta.

Pekkarisen mukaan vaaliuudistus innostaa isoja jäsenmaita.

– Tämä on vallankaappausyritys koko hela hoito. Hollannin kokoisista maista alaspäin tätä vastustetaan.

Tämä on paradoksi kepun kannalta.

Mauri Pekkarinen

EU-parlamentin tarkoituksena on tehdä 27 erillisistä vaaleista yhdet Euroopan tason vaalit.

Uudistuksessa on ehdotettu, että kansalaisille tulisi mahdollisuus äänestää EU-komission puheenjohtajaa kärkiehdokasjärjestelmässä EU:n laajuisilla listoilla.

Pekkarinen vastustaa tätäkin.

– Halutaanko tällaista yli valtioiden rajat ylittävää vallankäyttäjää, joka ei ole jäsenvaltioiden ja parlamentin käsissä? Mielestäni ei. Sitäkin tietysti vastustin.

EU-vaalien sääntöjä uudistava lakiluonnos hyväksyttiin keskiviikkona EU-parlamentissa äänin 323 puolesta, 262 vastaan ja 48 tyhjää, sekä päätöslauselma aiheesta äänin 331 puolesta, 257 vastaan ja 52 tyhjää.

Lain läpimeno vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

EU-parlamentin tiedotteen mukaan lain esitellyt espanjalainen europarlamentaarikko Domènec Ruiz Devesa sanoi, että esitetyt vaalilain uudistukset ”vahvistavat eurooppalaisia puolueita, jotka saavat lisää näkyvyyttä ja voivat kampanjoida kaikkialla EU:ssa”.

– Kun Euroopan laajuiset ehdokkaat voivat kampanjoida kaikkialla, syntyy todellista eurooppalaista keskustelua. Silloin äänestäjät tietävät, että he äänestävät eurooppalaisia puolueita ja kärkiehdokkaita, jotka kilpailevat komission puheenjohtajuudesta. Meidän on korkea aika muuttaa EU:n vaalilakia, jotta vaalit oikeasti vastaavat nykypäivän poliittista tilannetta, hän sanoi.

EU-parlamentti tiedottaa, että lakiluonnoksen mukaan EU:n laajuisten ehdokaslistojen tulisi olla maantieteellisesti edustavia, ja tätä varten EU:n jäsenmaat jaettaisiin kolmeen joukkoon väkiluvun perusteella.

Ehdokaslista täytettäisiin valitsemalla ehdokkaita kustakin joukosta vuorotellen. EU:n laajuisia ehdokaslistoja voisivat esittää Euroopan tason vaaliliitot, kuten kansallisten poliittisten puolueiden liitot, kansalliset valitsijayhdistykset tai eurooppalaiset poliittiset puolueet.

Menettelyä valvomaan perustettaisiin uusi Euroopan vaaliviranomainen.