"Me piirrämme miekalla rajan" – sata vuotta sitten perustettiin kansallismielinen järjestö, jonka kasvatteja olivat tuleva presidentti ja SDP:n sosiaaliguru
”Me tahdomme suureksi Suomen maan, me voitamme vastustajan. Ja Vienan lahdesta Laatokkaan me piirrämme miekalla rajan. Se meidän on veljinä velvollisuus, tää veikot on tunnus-sana: Suur-Suomelle aamu on koittava uus’ viel’ untakin kirkkaampana.”
Näitä säkeitä lauloivat sata vuotta sitten perustetun Akateemisen Karjala-Seuran jäsenet ennen kuin järjestö lakkautettiin ja laulu kiellettiin jatkosodan jälkeisissä rauhanehdoissa.
Akateeminen Karjala-Seura eli AKS perustettiin 22.2.1922, eli päivälleen sata vuotta sitten.
Perustajina olivat pettyneet heimosoturit. Virallisen Suomen ohi tapahtuneet sotaretket rajan yli Itä-Karjalaan eivät tuottaneet toivottua tulosta, ja työn hengelle haluttiin jatkoa järjestötoiminnan kautta.
Perustaminen sattui myös jännitteisessä poliittisessa saumassa. Sisäministeri Heikki Ritavuori oli murhattu vain reilua viikkoa aiemmin. Edistyspuoluetta edustanut Ritavuori oli toisaalta sekä hillinnyt kansallismielistä oikeistoa että toisaalta joutunut näiden valheiden kohteeksi.
Oikeistolehdet olivat väittäneet, että Ritavuori olisi määrännyt Itä-Karjalaan lähteneitä vapaaehtoisia taistelijoita pidätettäväksi rajalla. Kyseessä oli valeuutinen, joka herätti lopulta murhaan johtanutta vihaa sisäministeriä kohtaan.
AKS:n tavoitteena oli alkujaan heimoaatteen edistäminen etenkin Itä-Karjalan suhteen. Tavoitteena oli saada Karjalan itäosat jossakin kohtaa osaksi Suomea, mieluimmin näiden alueiden asukkaiden oman heimotietoisuuden kautta.
Myöhemmin AKS vaihtoi painopistettään maanpuolustushengen ylläpitoon.
Järjestössä oli etenkin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana jäseniä laajalta poliittiselta kirjolta, poliittisen vasemmiston kuitenkin loistaessa pääosin poissaolollaan. Myöhemmin SDP:n riveissä tunnetuksi tulleita poliitikkoja jäseninä kuitenkin oli.
Seuran akateemisuus tuli siitä, että se perustettiin ylioppilaiden järjestöksi.
Käännekohta seuran historiassa oli Mäntsälän kapina, josta tulee nyt helmi- ja maaliskuun taitteessa kuluneeksi 90 vuotta.
Kansallismieliset oikeistoradikaalit pyrkivät maalaisliittolaisvetoisen Suomen hallituksen kaatamiseen. Yritys vesittyi, mutta AKS menetti suuren osan jäsenistään, kun keskustaan suuntautuneet maltilliset eivät halunneet jäädä seuraan, kun seuran kokous ei suostunut tuomitsemaan Mäntsälän kapinaa.
Seurasta lähtivät tuolloin muiden muassa tuleva tasavallan presidentti Urho Kekkonen, tulevat pääministerit V. J. Sukselainen ja Reino Kuuskoski, tulevat akateemikot Martti Haavio ja Kustaa Vilkuna sekä tuleva ministeri Heikki Hosia.
Oikeistolaiseksi leimautuneessa seurassa oli Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) ja kokoomuksen riveistä tulevia jäseniä runsaasti, mutta eräänä mainintana voidaan nostaa esille myöhemmin SDP:n riveissä vaikuttanut Pekka Kuusi. Kuusi toimi myöhemmin Alkon pääjohtajana ja hän luonnosteli SDP:n sosiaaliturvalinjaa ja oli paitsi puolueen, myös koko hyvinvointivaltion rakennusajan merkittävä sosiaalipolitiikko. Vuonna 1971 hän myös toimi Suomen sosiaali- ja terveysministerinä.
Kuusi toimi 30-luvulla myös IKL:n nuorisojärjestö Sinimustien laulukuoron johtajana.
AKS lakkautettiin 1944 jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhansopimuksen perusteella. Kansallismielisyytensä vuoksi AKS luokiteltiin fasistiseksi järjestöksi, eikä tällaisia saanut sopimuksen perusteella olla olemassa.
Seuran perintöä vaalimaan perustettiin epävirallinen ”Kerho 22”. Yhdistys rekisteröitiin 1958, mutta vasta 1990-luvulla se tuli näyttävämmin julkisuuteen. Nyt kerhon nimi on Akateemisen Karjala-Seuran perinneyhdistys.