Madridin neuvottelutulos yllätti Mika Aaltolan: "Suomen täysjäsenyys voi olla mahdollinen jo syksyllä, mutta en vielä korkkaisi sampanjapulloa"
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että tällä hetkellä ollaan matkalla historiallisen nopeaan Nato-laajentumiseen.
– Turkki-episodi ei ole viivästyttänyt Suomen Nato-jäsenyyttä. Siitä oli tarkoitus sopia ja nyt siitä on sovittu.
– Asiat etenevät sillä vauhdilla kuin oli suunniteltu, vaikkakin tässä on ollut vähän dramatiikkaa. Voisi sanoa, että ollaan matkalla ennätysmäisen hyvään lopputulemaan Suomen Nato-jäsenyyden aikataulun suhteen.
Aaltola kertoo kuitenkin yllättyneensä siitä, että neuvotteluissa Turkin kanssa päästiin etenemään jo nyt.
– Siinä mielessä neuvotteluiden tulos yllätti, että oletin asioiden etenevän vasta myöhemmin tänä kesänä. Se, että eteenpäin päästiin näin etupainotteisesti, kertoo siitä, että Turkissa on laskettu, että mitä kauemmin tämä kestää, sitä vaikeammaksi tilanne tulee myös Turkille, Aaltola kommentoi STT:lle.
Aaltolan mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittamassa yhteisymmärrysasiakirjassa oli pitkälti kyse muotoiluista.
– Turkki tietää, että ratifikaatioprosessissa se voi vielä palata omaan tulkintaansa asioista, eli Turkissa lasketaan sen varaan, että Suomi ja Ruotsi ovat valmiita yhteistyöhön terrorisminvastaisessa kamppailussa niin kuin Turkki sen näkee. Toisaalta asevientikiellossa palataan siihen asetelmaan, että liittolaisten kesken sellaista ei ole.
Aaltola sanoo, että Turkki korosti omaa rooliaan Nato-laajentumisen portinvartijana.
– He selkeästi tulivat Madridiin osoittamaan hyväntahtoisuuttaan ja odottavat varmasti saavansa siitä jotakin palkinnoksi, ei ehkä niinkään Suomelta ja Ruotsilta, mutta muista Nato-pääkaupungeista.
Suomi voi parhaimmillaan olla Naton täysjäsen jo syksyllä, arvioi Aaltola. Hän ei kuitenkaan vielä korkkaisi samppanjapulloa. Aaltola ennakoi Turkin voivan jarrutella Suomen ja Ruotsin tietä sotilasliittoon vielä myöhemmissä vaiheissa.
Aaltolan mukaan Turkilla on oma tulkintansa siitä, mitä sopimusasiakirja tarkoittaa, ja se voi ratifiointiprosessin alkaessa vedota paperiin.
– Yksi ongelma hoidettiin alta pois, mutta niitä ongelmia saattaa jatkossa pulpahtaa enemmänkin. Turkki tulee katsomaan sen asiakirjan perään.
Aaltolan mukaan taustalla Turkki haluaisi päästä mukaan järjestelyyn, jossa Nato-joukot pystyvät liikkumaan tehokkaasti EU-alueella. Siinä on vielä paljon neuvoteltavaa ja tarkennettavaa, hän uskoo.
Aaltola pitääkin syksyä todennäköisempänä aiempaa arviotaan, jonka mukaan Suomi on Naton jäsen vasta vuodenvaihteen jälkeen.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi keskiviikkona, että Suomi ja Ruotsi kutsutaan sotilasliiton jäseniksi huippukokouksessa Madridissa. Kutsua seuraavat liittymisneuvottelut, minkä jälkeen neuvottelujen tulos on ratifioitava eli vahvistettava kaikkien 30 Nato-jäsenmaan parlamenteissa.
Liittymisneuvottelut käy Suomen neuvotteluvaltuuskunta, jota johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Keskustelujen on ennakoitu sujuvan päivässä tai korkeintaan kahdessa. Keskustelujen jälkeen Suomen on määrä vastata aiekirjeellä, jolla se vahvistaa olevansa valmis sitoumuksiin.
Ratifiointivaiheen on arvioitu kestävän kaikkiaan 4–12 kuukautta, mutta esimerkiksi Kanada on ilmoittanut, että se pystyisi hyväksymään Suomen ja Ruotsin hakemukset jopa päivissä. Myös Saksassa on päätetty käyttää nopeutettua menettelyä.
Jäseneksi ei kuitenkaan tulla ennen kuin jokainen maa on hakemukset hyväksynyt.
– Tässä mennään aika vauhdilla, joka on poikkeuksellista Natossa. Siinä saattaa tulla rajoja vastaan, että miten vauhdilla voidaan mennä, Mika Aaltola uumoilee.
Hän sanoo Turkin ihmetelleen sitäkin, miksi pohjoiset maat saisivat ohituskaistan Natoon.
– Tähän mennessä nopeimmin jäseneksi on päässyt vähän yli vuodessa.
Lopuksi vielä Suomessa eduskunta päättää Natoon liittymisestä täysistunnossa.