Liittokansleri Merkelin viimeinen suuri eurooppalainen koitos alkaa – Saksa aloittaa puheenjohtajakautensa tulevalla viikolla
Odotukset ovat suuret keskiviikkona alkavaa Saksan EU-puheenjohtajakautta kohtaan. Puolivuotisen kauden aikana Euroopan unionissa odotetaan sopua niin seitsenvuotisesta budjetista kuin tuloksia Britannian kanssa käytävistä tulevan suhteen neuvotteluista. Kummassakin asiassa edessä ovat vielä vaikeat neuvottelut.
Samaan aikaan unioni pyrkii luovimaan rauhallisemmille vesille koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisistä. Yhteisiä ratkaisuja etsiessä monen katseet kääntyvät Saksan liittokansleri Angela Merkeliin.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig arvioi, että EU-puheenjohtajakausi on viimeinen suuri näytös Merkelin liittokansleriuralla, joka on kestänyt jo lähes 15 vuotta.
Loppu häämöttää, sillä Merkel on jo luopunut puolueensa puheenjohtajuudesta, eikä hän ole ehdolla liittokansleriksi ensi vuoden vaaleissa.
Eurooppalaisella politiikalla on ollut merkittävä osa Merkelin liittokansleriaikana, ja Merkel varmasti ymmärtää odotusten painon, Helwig arvioi.
– Merkel oli oikeastaan jo aika uskalias, kun Saksa ja Ranska sopivat ehdotuksesta EU:n elpymissuunnitelmaksi. Se osoitti, että hän ymmärtää, millainen hetki on käsillä EU:n ja Saksan puheenjohtajakauden kannalta. Hän on halukas osoittamaan johtajuutta, eikä hänellä oikeastaan muuta vaihtoehtoa tällaisella hetkellä olekaan, Helwig sanoo.
Merkel on julkisuudessa korostanut käynnissä olevan kriisin vakavuutta. Esimerkiksi perjantaina julkaistussa eurooppalaisten sanomalehtien yhteishaastattelussa Merkel sanoi, että jokaisen on hoidettava osuutensa kriisin ratkaisemiseksi.
Merkeliä voi pitää tietyllä tapaa Euroopan tosiasiallisena johtajana, ja hänen asemansa onkin korostunut viime vuosien kriiseissä.
Alkava puheenjohtajakausi ei myöskään ole Merkelin ensimmäinen. Hän oli liittokanslerina, kun Saksa oli edellisen kerran puheenjohtajana vuonna 2007. Silloinkin sato jäi merkittäväksi.
Niklas Helwig muistuttaa, että Saksalla oli keskeinen rooli Lissabonin sopimukseen johtaneiden neuvottelujen kätilöinnissä.
Nyt vetovastuu käynnissä olevista suurista neuvotteluista ei varsinaisesti kuulu puheenjohtajamaalle, vaan puikoissa ovat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja EU-komissio.
Helwig kuitenkin sanoo, että epämuodollisen vaikutusvallan painoarvoa ei tule vähätellä, kun puheenjohtajaksi astuu Saksan kaltainen suuri jäsenmaa. Merkelillä on hyvin vahva asema EU-pöydissä.
Koronaviruspandemian eteneminen määrittelee pitkälti Saksan puheenjohtajakauden kulun ja on läsnä agendassa monella tapaa. Kriisin puhkeaminen pisti keväällä uusiksi maan jo kerran tekemät suunnitelmat kauden varalle.
Helwig huomauttaa, että pandemian sekoitettua kuviot Merkelillä on toisaalta enemmän liikkumatilaa niin kotimaan politiikassa kuin EU:n tasolla.
– Covid-19 muutti Saksan sisäpoliittisia asetelmia. Hallituksen kriisinhallinta on saanut kiitosta, ja ministerien sekä hallituspuolueiden kannatusluvut ovat olleet todella hyviä.
Merkelin edustaman kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n kannatus on viime mittauksissa lähennellyt jopa 40:tä prosenttia.
Helwigin mukaan nousevat kannatusluvut hyödyttävät Merkeliä myös EU-areenoilla: rohkeita avauksia EU-politiikassa on helpompi tehdä, kun kannatus kotimaassa ei horju.