Libanon uhkaa joutua sivustakatsojaksi, jos Lähi-idän kriisi leviää sen alueelle – Iranin tukema Hizbollah luo alueelle pelotevaikutuksen
Samaan aikaan, kun maailma seuraa Gazan ja Israelin väkivaltaa ja ulkovaltojen edustajat sukkuloivat ympäri Lähi-itää, kasvaa huoli Israelin ja Hamasin kriisin leviämisestä Libanoniin.
Se pahentaisi jo käsillä olevaa kriittistä tilannetta entisestään, sillä uusien osapuolien mukaantulo lisäisi riskiä konfliktin ulottumisesta yhä laajemmalle Lähi-idässä.
Israelin ja libanonilaisen Hizbollah-äärijärjestön välillä käytiin lyhyt sota kesällä 2006. Jo entuudestaan kireä tilanne kärjistyi, kun Hizbollah ampui raketteja Israelin asemiin ja raja-alueen asutukseen sekä hyökkäsi israelilaispartion kimppuun. Tämän jälkeen osapuolet iskivät toistensa kohteisiin tuhoisin seurauksin.
Jos nyt meneillään olevat Hamasin ja Israelin väliset taistelut laajenisivat vielä Israelin ja Hizbollahin välisiksi, tilanne olisi Suomen Beirutin-suurlähettilään Anne Meskasen mukaan vaikea.
– Kaikki tietävät, että jos tämä eskaloituu, se olisi seurausvaikutuksiltaan huomattavasti vakavampi kuin vuoden 2006 kesäsota oli.
Vuoden 2006 sodassa arvioidaan kuolleen yli tuhat Hizbollahin taistelijaa ja toistasataa Israelin joukkoihin kuulunutta. Luvut vaihtelevat jonkin verran eri lähteissä.
STT haastatteli suurlähettiläs Meskasta tiistaina päivällä ennen gazalaisen sairaala-alueen tuhoa samana iltana. Sen jälkeen jännite koko Lähi-idässä on vain kiristynyt.
Libanon on sekä taloudellisesti että poliittisesti umpikujassa. Maan valuutan arvo on heikentynyt dramaattisesti, ja hinnat ovat nousseet jyrkästi. Talous- ja pankkisektorit ovat käytännössä romahtaneet.
Poliittinen päätöksenteko on jumissa, sillä maalle ei ole saatu vahvistettua uutta presidenttiä. Pääministeri on virkaa tekevä.
Näistä syistä Libanon on enemmän tai vähemmän sivuraiteella seuraamassa, mitä sen maaperällä tai raja-alueilla mahdollisesti tapahtuu.
– Se on kädet pystyssä. Se ei pysty kontrolloimaan Hizbollahia. On aivan selvää, että Hizbollah on valtio valtiossa. Ei sitä Libanonin valtio kontrolloi, Meskanen sanoo.
Viime päivinä Israelin ja Libanonin raja-alueella on ollut Israelin ja Hizbollahin välisiä yhteenottoja, eikä kuolonuhreilta ole vältytty. Hizbollah on sanonut olevansa valmiudessa liittymään terroristijärjestöksi määritellyn Hamasin rinnalle taisteluun Israelia vastaan.
– Tiedämme velvoitteemme. Olemme valmistautuneet ja täysin valmiita noudattamaan suunnitelmaamme, kun aika on oikea, sanottiin Hizbollahin johdosta hiljattain.
Libanonin armeijan toimintakyky maan eteläosissa on heikko, ja siksi Hizbollahilla olisi varsin hyvät edellytykset taistella omin päin ja omin keinoin Israelin joukkoja vastaan.
Näin meneillään oleva kriisi laajenisi Israelin ja Hamasin välisen Gazan kaistan lisäksi Israelin ja Hizbollahin välille Libanonin ja Israelin raja-alueelle.
Suurlähettiläs Meskanen arvioi Hizbollahin taistelukykyä ja näin ollen uhkaa Israelia vastaan selvästi paremmaksi kuin kesäsodassa 2006.
– Sillä on reippaasti enemmän asearsenaalia kuin vuonna 2006. Sillä on reippaasti enemmän miehiä kuin 2006. Se on päässyt harjoittelemaan sodankäyntiä Syyrian konfliktin aikana ja harjoittamaan sotataitojaan Syyriassa.
Hizbollah on Iranin tukema ja luo alueelle selkeän pelotevaikutuksen.
– Hizbollah ei ole Teheranin sätkynukke. Mutta tällaisissa asioissa on aivan selvää, että Teheranin mielipiteillä ja näkemyksillä on vaikutusta. Tässä on paljon liikkuvia osia, Meskanen luonnehtii.
Hän kertoo, että alueella on meneillään tiivistä diplomaattista sukkulointia. Libanonissa ovat vierailleet viime päivinä esimerkiksi Iranin ja Turkin ulkoministerit.
– Todella vahvasti yritetään vaikuttaa kaikkiin osapuoliin, jotta tämä ei eskaloituisi.
Meskanen uskoo, ettei Hizbollahkaan ole kuuro tällaisille pyrkimyksille, sillä kansainvälisen yhteisön intressinä on, että kahden rintaman sotaan ei päädyttäisi.
Myös Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin keskiviikkoinen vierailu Israelissa pyrki osaltaan vakauttamaan tilannetta.
YK:n johtama laaja Unifil-operaatio, jossa on mukana myös suomalaisia, valvoo Israelin ja Libanonin välistä raja-aluetta. Suomalaisen kriisinhallintajoukon Libanonissa (SKJL) komentaja on Markku Puustinen.
Hän kertoo STT:lle sähköpostitse, että Unifilin tilannekuva on hyvä. Hänen mukaansa Israelin ja Libanonin välisen niin kutsutun sinisen linjan yli on ammuttu päivittäin kuluneen puolentoista viikon aikana.
– Suomalaisille rauhanturvaajille ei ole aiheutunut välitöntä vaaraa. Libanonissa palvelevat suomalaiset rauhanturvaajat ovat kunnossa, seuraavat tilannetta ja jatkavat Unifil-operaation tehtävien toteuttamista turvallisuustilanteen huomioiden, Puustinen kirjoittaa.
Hänen mukaansa Unifilin partiotehtäviä on jatkettu operaation vastuualueella, ja vain yksittäisiä partioita on peruttu tai keskeytetty turvallisuustilanteen vuoksi.
– Partiot pyritään toteuttamaan pääosin yhteistoiminnassa Libanonin asevoimien kanssa. Unifil on tarvittaessa käskenyt shelter-hälytyksiä, jolloin tukikohdissa on hakeuduttu suojatiloihin.
Varautumiseen liittyviä toimia ei kommentoida tarkemmin.
Puustinen kertoo, että suomalaisten rauhanturvaajien tukikohdan suojarakenteet, panssaroidut ajoneuvot ja henkilökohtainen suojavarustus ovat palvelusturvallisuuden näkökulmasta hyvällä tasolla.
Suomalaiset jatkavat toimintaansa.
– Suomalaisen joukon evakuointi tai muu vetäytyminen operaatiosta ei ole valmisteilla, vaan täytämme mandaatin mukaisen tehtävän.
Tuoreimman kriisin myötä Suomen ulkoministeriö on kehottanut välttämään tarpeetonta matkustamista koko Libanonin alueelle ja kaikkea matkustamista maan raja-alueille.
Ulkoministeriön arvioiden mukaan Israelin sotatoimia Libanonissa ei voida sulkea pois, jos alueelliset jännitteet yhä kasvavat.
– Israel saattaa pommittaa kohteita varsinkin Etelä-Libanonissa, Etelä-Beirutissa ja Bekaan laaksossa eli alueilla, joissa Hizbollahin kannatus ja kontrolli on vahvinta, ministeriö arvioi tämän kuun puolivälissä.