Lapsenhuoltolaki myllätään uusiksi – huoltoriidoista halutaan eroon
Oikeusministeriössä parhaillaan valmisteltavaan lapsenhuoltolain uudistukseen kohdistuu monenlaisia odotuksia eri tahoilta.
Isät lasten asialla -järjestö toivoo uuden lain olevan mahdollisimman yksiselitteinen ja jättävän niin vähän sijaa oikeudelliselle tulkinnalle kuin suinkin.
Esimerkiksi lapsen etu ja lapsen edun vastaisuus pitäisi määritellä laissa tarkasti.
– Se ennaltaehkäisisi riitatilanteita, puheenjohtaja Pauli Tossavainen uskoo.
Järjestön mielestä lain tulisi parantaa vanhempien välistä yhdenvertaisuutta. Tämä pitäisi ottaa huomioon jo termeissä.
– Tapaamisoikeuden sijaan pitäisi puhua luonapidosta, lähi- ja etävanhempien sijaan osavanhemmista. Vanhat termit sinällään tekevät toisen vanhemmuudesta alisteisen, Tossavainen huomauttaa.
Isät lapsen asialla esittävät lisäksi, että lapsen vuoroasuminen molempien vanhempien luona säädettäisiin avioerotilanteissa lähtökohdaksi.
Siitä voitaisiin poiketa erityisestä syystä tai yhteisestä sopimuksesta.
Isät toivovat myös perustettavaksi viranomaistahoa, joka seuraisi huolto- ja tapaamissopimusten toteutumista ja tarvittaessa puuttuisi laiminlyönteihin.
– Tällä hetkellä huoltokiusatun ja vieraannuttamisen kohteeksi joutuneen vanhemman ainut mahdollisuus on perätä oikeuksiaan tuomioistuimen kautta. Se on hidas, kallis ja riskialtis reitti, Tossavainen toteaa.
Kunnat ovat vetäytyneet perheneuvonnasta ja sysänneet sen järjestöjen ja seurakuntien niskoille.
Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä lakia säädettäessä on tärkeää kiinnittää huomiota huoltoriitoja ennalta ehkäisevän työn laatuun ja määrään.
Hän huomauttaa, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on muistuttanut Suomea liian heikoista perheneuvonnan resursseista.
– Valtio ja kunnat ovat sysänneet perheneuvonnan järjestöjen ja seurakuntien niskoille. Tälle on syytä tehdä jotain.
Kurttilan mukaan lapsiasianvaltuutetun toimistoon tulevat yhteydenotot koskevat useimmiten huoltoriitoja.
Lapsen oikeus pysyviin ihmissuhteisiin ei aina toteudu, vaikka se on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen selkeä vaatimus.
Kurttilan mielestä vanhempien välisen huoltosopimuksen tulee olla edelleen pääsääntö, mutta ratkaisemattomiin ongelmiin pitäisi yhteiskunnan voida puuttua.
– Huomio on kiinnitettävä siihen, miten turvataan lapsen suhde molempiin vanhempiin ja muihin läheisiin sekä miten kehitetään perheneuvontaa vastaamaan perheiden tarpeisiin.
Oikeusministeriön muistiossa väläytettään jopa tulevia ristiriitoja ennakoivaa vanhemmuussopimusta sekä pakkoneuvontaa erotilanteisiin.
Etukäteissopimus tuntuu Kurttilasta vieraalta ajatukselta.
– Ei vaikeuksia pidä lähteä ennakoimaan. Tärkeintä on, että palveluita on saatavilla kun niitä tarvitaan.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivosen mielestä eroneuvontaa on lisättävä ja vahvistettava, mutta pakko ei automaattisesti edistä lapsen edun näkökulmaa.
Lapsen edun ensisijaisuuden pitää olla Iivosen mielestä lakia säädettäessä kaiken keskiössä. Lapsen etua on arivioitava tapauskohtaisesti, koska lasten ja perheiden tilanteet vaihtelevat.
Laista ei hänen mukaansa voi tehdä automaattia sen enempää vuoroasumisen kuin isovanhempien tapaamisoikeudenkaan osalta.
– Olemassaolevan vuorovaikutussuhteen jatkumista voidaan yrittää lailla turvata, mutta ei sellaista voida rakentaa lainsäätäjän toimesta.
Jokaisessa huoltoriidassa lapsen ja isovanhempien tapaamisoikeutta ei voida nostaa esiin, vaan siihen pitää olla erityinen syy.
Vuoroasumisen suhteen lainsäädännön tulisi Iivosen mukaan ottaa kantaa siihen, miten perhe-etuuksien kuten lapsilisien tai eri palveluiden kuten koulukuljetusten osalta voitaisiin tehdä joustavia, lapsen edun turvaavia ratkaisuja.