Lapsellakin voi olla uniapnea – näin se oireilee

Satunnainen kuorsaus on lapsuusiässä tavallinen vaiva. Lapsi saattaa kuorsaa esimerkiksi ylähengitystieinfektioiden aikana.

Lapsen jatkuva kuorsaaminen voi kuitenkin olla merkki unenaikaisesta hengityshäiriöstä, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa muun muassa väsymystä, keskittymisongelmia ja muutoksia kasvojen luuston kasvussa sekä purennassa.

– Jos lapsi kuorsaa säännöllisesti ja pitkittyneesti ollessaan terve, kannattaa asia ottaa puheeksi esimerkiksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa, muistuttaa LT, erikoislääkäri Saara Markkanen Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian tiedotteessa.

Kaikkiaan 3–15 prosenttia lapsiväestöstä kuorsaa säännöllisesti. Noin 1–5 prosentilla lapsista hengityshäiriön syynä on varsinainen obstruktiivinen uniapnea, johon liittyy unenaikaisia hengityskatkoksia.

Lapsella uniapnea voi oireilla kuorsauksen lisäksi myös suuhengityksenä, pään taaksetaivutuksena nukkuessa, levottomana unena, hikoiluna ja yökasteluna.

Unenaikaisen hengityshäiriön on todettu aiheuttavan muun muassa käytöshäiriöitä, huonontunutta koulumenestystä, kasvojen kasvun ja purennan kehityksen muutoksia sekä sydän-verisuonielimistön toiminnan muutoksia.

Lasten unenaikaisen hengityshäiriön tavanomaisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Myös ylipaino lisää riskiä uniapnealle.

Lasten obstruktiivisen uniapnean hoidoksi riittää yleensä kita- ja/tai nielurisojen pienennys- tai poistoleikkaus. Suuri osa toimenpiteistä voidaan tehdä päiväkirurgisina. Painonhallinta on myös tärkeää, jos lapsella on ylipainoa. Joillekin lapsille toimiva hoitokeino voi olla ylähammaskaaren levitys oikomishoidon keinoin.