Lappilaisedustajat: Metsähallituslain kanssa kyetään elämään
Yhdeksän vuotta valmisteltu metsähallituslain uudistus etenee. Eduskunta äänestää kiistellystä laista ensi viikolla.
Keskustan lappilaiset kansanedustajat Markus Lohi ja Mikko Kärnä eivät ole täysin tyytyväisiä lakiesitykseen, mutta sen kanssa kyetään elämään.
– Erityisesti hallitusohjelmaan kirjattu johtamisjärjestelmän selkiyttäminen jäi puolitiehen.
Oleellisinta lakiesityksessä on, että valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy valtion omistuksessa, eikä sitä yhtiöitä.
Mitään muutoksia alueiden käyttöön ei ole tulossa, lappilaisedustajat korostavat.
Sen sijaan metsähallituksen puukauppaa ja korjuuta tekevä osio yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi.
Tätä yhtiötä ei voida myydä eikä yhtiölle siirretä hehtaariakaan valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan se hoitaa puukauppaa yksinoikeudella sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen nojalla.
Lailla on tarkoitus varmistaa, että uuden EU-hankintalainsäädännön voimaan astuessa ulkomaisilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta tunkeutua valtion metsiin.
Laissa on huomioitu Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet. Ne koskettavat myös puukauppaa ja korjuuta harjoittavaa yhtiötä.
Jokamiehenoikeuksiin tai pohjoisen kuntalaisten vapaaseen metsästysoikeuteen ei tule mitään muutoksia.
Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää lakiin lausumaa, jonka nojalla uuden metsätalousyhtiön kotipaikka on Rovaniemi.
– Toiveemme on, että tämä johtaa entistä voimakkaammin Metsähallituksen henkilöstön sijoittumiseen Lappiin, Lohi ja Kärnä toteavat.
Lakiin jäi kuitenkin lappilaisnäkökulmasta kaksi ongelmaa.
Johtamisjärjestelmää ei selkiytetty riittävästi.
– Olemme edelleenkin tilanteessa, jossa meille merkittävistä elinkeinohankkeista voidaan antaa Metsähallituksen taholta kaksi täysin eri sisältöistä lausuntoa.
Kansanedustajat esittivät lakiin lisäystä, jossa Metsätalous Oy:n henkilöstölle olisi annettu oikeus ja velvollisuus pyrkiä sovittamaan yhteen eri maankäyttömuotoja.
– Uskomme, että tulevaisuudessakin Lapissa kyetään sovittamaan yhteen maankäyttöä metsätalouden, kaivostoiminnan, matkailun, porotalouden ja muiden elinkeinojen kesken, Lohi ja Kärnä toteavat.