Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Ylellä: Suunnitelluista akuuttisairaaloista tulisi b-luokan sairaaloita
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoivat Ylen Aamussa suunnitelmia sairaalaverkon voimakkaasta pienentämisestä.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti torstaina julkaisemassaan selvityksessä, että keskussairaaloiden määrää vähennetään. Vuoteen 2030 mennessä Suomessa olisi ehdotuksen mukaan viisi yliopistosairaalaa ja 5-8 ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa. Nykyisin keskussairaaloita on viisitoista.
Monet keskussairaalat muuttuisivat ehdotuksen mukaan akuuttisairaaloiksi, joissa olisi ympärivuorokautinen päivystys, mutta ei ympärivuorokautisia leikkauksia, synnytyksiä tai tehohoitoa.
Aaltosen ja Rytkösen arvostelu osui ennen kaikkea akuuttisairaaloihin. Aaltosen mukaan niistä tulisi helposti b-luokan sairaaloita.
– Niiden kiinnostus työpaikkana ei olisi kovin korkea, hän summasi Ylellä.
Aaltosen arveli, että akuuttisairaaloissa säilyisi leikkaustoimintaa niin kauan kuin niiden nykyiset työntekijät säilyvät työikäisinä. Sen jälkeinen tulevaisuus olisi leikkaustoiminnan kannalta hyvin epävarma.
– Uusia työntekijöitä sinne (akuuttisairaaloihin) ei kyllä tulla saamaan. Se ei ole erikoistuvien lääkärien näkökulmasta kiinnostava erikoistumispaikka, koska siellä ei pääse tekemään niitä asioita, joita leikkaavat lääkärit haluavat tehdä.
Rytkönen piti työryhmän suunnitelmia käsittämättömänä tapana pyrkiä ratkaisemaan Suomea vaivaava hoitaja- ja lääkäripula.
Palveluiden keskittäminen ei hänen mielestään työntekijäpulaa ratkaise, vaan ongelmat piilevät hoitajien työoloissa ja palkkauksessa.
Rytkönen hämmästeli etenkin akuuttisairaalan nimeä, kun kyseisistä sairaaloista nimenomaan puuttuisivat akuuttipalvelut, joiksi hän laski muun muassa synnytykset ja leikkaukset.
Rytkösen mukaan synnytyspalvelut ovat usein niin sanottu sairaalan sydän, jotka tuovat mukanaan myös muita tärkeitä palveluja, kuten leikkausvalmiuden, anestesian ja laboratoriopalvelut. Kun synnytykset keskitetään, tarkoittaa se Rytkösen mukaan monen muunkin palvelun katoamista sairaaloista.
– Se tarkoittaa melkoisia toimintojen alasajoja eri puolilla Suomen, Rytkönen tiivisti.
Lääkäriliiton Aaltonen oli samaa mieltä. Hänen mukaansa synnytysten loppuminen tarkoittaa usein koko sairaalan näivettymisen alkamista.
Aaltonen ja Rytkönen arvostelivat myös sitä, että hoitoalalle esitetään rajuja toimenpiteitä niin pian sote-uudistuksen jälkeen.
He olisivat kaivanneet alalle työrauhaa, jota myös hyvinvointoalueiden johdossa on toivottu. Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2022 alussa.
– Näyttää siltä, että se työrauha koskee noin puolta hyvinvointialueista ja toista puolta viedään kölin ali että paukkuu, Aaltonen sanoi.
Hän toivoi, että hyvinvointialueet saisivat seuraavan kahden vuoden aikana tehdä itse perustelluiksi katsomiaan päätöksiä esimerkiksi sairaalaverkostaan. Hänen mielestään muun Suomen ei tarvitse tässä vaiheessa puuttua esimerkiksi Varsinais-Suomessa sijaitsevan Salon sairaalan kohtaloon.
– Sen jälkeen voitaisiin katsoa, että saadaanko päätöksiä, johtaako tämä kulku kohti järkevää toimintamallia ja miten henkilöstö riittää.
Rytkönen ennakoi vaikeita poliittisia vääntöjä aiheen tiimoilta. Hän kuitenkin painotti, että uudistuksia alalle tarvitaan, jottei koko terveydenhuolto Suomessa romahda.
– Antaisin hyvinvointialueille työrauhan. Katsottaisiin tätä rauhassa ja sitten vasta uutta myllerrystä, jos on tarvetta.