"Kirvesmiehellä ei ole sijaa tämän hallituksen viiden tähden hotellissa" – Keskusta iski koulutusleikkauksiin
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään lopettaa toisen asteen eli lukion ja ammatillisen kouluksen maksuttomuuden sen vuoden loppuun, kun nuori täyttää 18 vuotta.
Nyt maksuttomuus jatkuu joko siihen, kunnes opiskelija suorittaa toisen asteen koulutuksen tai sen vuoden loppuun, kun hän täyttää 20 vuotta.
Eduskunnan kyselytunnilla keskustan kansanedustaja Olga Oinas-Panuma halusi tietää, joutuuko nuori nyt ylioppilaskirjoitusten alla miettimään, millä hän tutkintonsa maksaa.
– Tärkeintähän on se, että jokainen lapsi ja nuori pystyisi samalla tavalla ponnistamaan maailmaan, syntyipä hän mihin vaan kuntaan tai minkälaiseen vaan perheeseen, ja tähän myös maksuton lukio ja ammattikoulututkinto ovat olleet askel.
Oinas-Panuma totesi opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) vakuutelleen, että maksuttomasta toisesta asteesta pidettäisiin silti kiinni.
– Miten se nyt on — kumpi pitää paikkansa, tämä ministerin lausunto vai teidän yhteinen kehysriihipaperinne? Ja onko normaalissa aikataulussa opiskelevalla, 18 vuotta täyttävällä, lukion toisella luokalla olevalla opiskelijalla sitten ilmaiset materiaalit vai ei?
Opetusministeri ei ollut paikalla kyselytunnilla, joten kysymykseen yritti vastata sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
– Minä voisin ministerin puolesta kuitenkin todeta sen, että tämä toista astetta koskeva päätös ja ratkaisu — joka koskee siis täysi-ikäisiä, ei näitä nuoria oppivelvollisia vaan täysi-ikäisiä — liittyy hallituksen kehysriihen päätöksiin.
– Ja niin kuin opetusministeri on todennut, se tullaan valmistelemaan huolella varmistaen sen, että mitään vahinkoja ei pääse tapahtumaan, vaan opiskelijat saavat ne asialliset materiaalit ja tämä pystytään toteuttamaan hallitusti ja järkevästi koskien siis täysi-ikäisiä, ei oppivelvollisia alaikäisiä, Grahn-Laasonen muotoili.
Keskustan kansanedustaja Markku Siponen puolestaan kysyi hallitukselta, eivätkö aikuiskoulutustuen lakkautus ja ammatillisen koulutuksen 100 miljoonan euron säästöt syvennä entisestään osaajapulaa.
– Omassa vaihtoehdossaan reilua talouskasvua tarjoavalle sivistyspuolue keskustalle nämä toimet eivät tietenkään käy, ja kieltämättä hämmästelen erityisesti kokoomuksen koulutuslupausten takinkääntöä. Koulutus ei ollutkaan erityissuojeluksessa, Siponen sanoi.
Pääministeri Orpo näki, että yhdeksän miljardin euron sopeutuskokonaisuutta tarkastellessa ”osaaminen ja koulutus ovat edelleenkin erityisasemassa”.
– Niihin kohdistetut leikkaukset, supistukset, ovat erittäin pieni asia yhdeksän miljardin kokonaisuuteen nähden, hän vertasi.
– On totta, että jostain täytyy nipistää. Jos se koulutuksessa jostain otettiin, niin arvioimme, että aikuiskoulutukseen tehty leikkaus niiden toisten ja useampien ammattitutkintojen osalta on se oikea kohde. Siitä huolimatta, hyvät edustajat, me käytämme reilusti yli kaksi miljardia euroa ammatilliseen koulutukseen Suomessa. Toivoisin jotain kohtuullisuutta, Orpo vetosi.
Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen näkee, että hallituksen ”yksisilmäinen politiikka” on sokea sille, että koulutuksen merkitys vaihtelee maakunnittain.
– Kyllähän se nyt on niin, mitä hallituksen elitistinen eetos tekee tällä kertaa: sinne ammatilliseen koulutukseen se iskee. Kirvesmiehellä, maalarilla, ei ole sijaa tämän hallituksen viiden tähden hotellissa, joka olisi kyllä ilman heitä kyllä jo jäänyt tekemättä, Kettunen sanoi.
Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko sanoi hallituksen kohdistavan paljon taloudellisesti ikäviä päätöksiä nuoriin – nuorisotyöhön, vapaaseen sivistystyöhön, ammatilliseen koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Siinäkin voi tuhoutua monta nuoren ihmisen elämää.
Saarikko kohdisti kysymyksensä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.).
– Miten arvioisitte, ministeri Juuso, hyvinvoinnista vastaavana hallituksen ministerinä: voivatko Suomen nuoret politiikkanne jälkeen hyvin?
Ministeri Juuso myönsi, että leikkauksia kohdistuu sekä nuoriin että aikuisiin.
– Mitä tulee siihen, pääsevätkö nuoret hoitoon, niin juuri äsken lähti lausunnolle terapiatakuuesitys lasten ja nuorten terapiatakuusta, jolla halutaan nimenomaan parantaa lasten ja nuorten mahdollisuutta nopeaan apuun mielenterveysongelmissa. Tämä on ainakin yksi positiivinen asia, mitä tämä hallitus on saanut aikaan.
Juuso totesi, että nuorten asema on myöskin työpaikkojen osalta aika epävarma.
– Hyvin paljon nuorille tarjotaan nollatuntisopimuksia, osa-aikaisia töitä ja niin edelleen. Ja tämä ei ole ihan nuorten vika, vaan tämä on myöskin meidän työmarkkinoilla tällainen ominaisuus, että vakituisia työpaikkoja, kokoaikaisia työpaikkoja on todella vaikea saada. Mistähän se mahtaa johtua? Ei varmaankaan ainakaan tämän hallituksen toimista, ministeri sanoi.