Synnyttämään ja tehohoitoon tuntien päähän? Kulmuni: "Nyt järki käteen, hyvä hallitus"
Aikooko hallitus toimeenpanna Suomen terveyshistorian suurimman keskittämisen, kysyy keskustan torniolainen kansanedustaja Katri Kulmuni.
– Kotiseutuni puolesta kysyn, onko todella niin, että synnyttämään pitää lähteä kahden tunnin päähän, leikkauksiin yliopistosairaalaan ja tehohoitoon satojen kilometrien päähän. Nyt järki käteen, hyvä hallitus, Kulmuni sanoo tiedotteessa.
Hän myös muistuttaa, ettei sairaaloiden karsimisen vaikutuksia esimerkiksi aluekehitykseen tai koulutukseen analysoitu laaja-alaisesti sairaaloiden kohtaloa pohtineessa työryhmässä.
Kulmunin mukaan tuore raportti on ”täydellistä keskittämistä”.
Ehdotuksen mukaan jo vuodesta 2026 lähtien jokaisella hyvinvointialueella voi Uuttamaata lukuun ottamatta olla vain yksi sairaala, joka toteuttaa ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa, tehohoitoa ja -valvontaa sekä synnytyksiä.
Suomessa olisi vuoteen 2030 mennessä viisi yliopistosairaalaa ja 5-8 ympärivuorokautista päivystystä tarjoavaa keskussairaalaa, kun nyt niitä on 15.
Ehdotus tarkoittaisi sekä Savonlinnan että Kemin ympärivuorokautisen päivystyksen loppumista ja myös Kemin sekä Mikkelin sairaaloiden synnytysten loppumista. Kaikkien kolmen sairaalan tasoa tiputettaisiin ja ne muutettaisiin akuuttisairaaloiksi.
Toiminta supistuisi myös Oulaskankaan ja Valkeakosken sairaaloissa.
Kulmuni näkee, että hallitus halusi laittaa nyt julkiseen keskusteluun raportin, joka herättää lähes järkytystä.
– Odotan, että hallitus ja sosiaali- ja terveysministeri (Kaisa Juuso, ps.) välittömästi katkaisee siivet tällaiselta keskittämiskehitykseltä, joka olisi täydellinen romutus nykyisille sairaalapalveluillemme, Kulmuni sanoo.
Raportin perusteluissa todetaan, että sairaalaverkkoa on tiivistettävä, koska 90-luvulla rakennettu palveluverkko ei vastaa enää tämän päivän tarvetilanteeseen, työvoiman saatavuudessa on alalla suuria ongelmia ja koska sote-palveluista halutaan hallitusohjelman mukaan leikata.
Kulmunin mukaan on virheellistä olettaa, että ammattilaiset siirtyisivät satoja kilometrejä, jos palveluita heikennetään.
On myös täydellisesti logiikan vastaista väittää, että jo nyt vain harvoin käytetyt erikoissairaanhoidon palvelut paranevat, kun niitä entisestään keskitetään, Kulmuni toteaa.
– Helsingin HUS:in sairaaloissa ei varmasti olisi työvoimapulaa nyt, mikäli olettamus osuisi oikeaan, Savonlinnan seudun keskustalaiset kansanedustajat Hanna Kosonen ja Vesa Kallio myös huomauttavat.
He kertovat tiedotteessa pitävät työryhmän ehdotusta Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueille ”terveysturvallisesti vaarallisena”.
– Itäistä Suomea eikä Pohjois-Suomea saa kuihduttaa terveyspalveluita vähentämällä, Kulmuni, Kosonen ja Kallio sanovat.
Sairaalaverkkoselvitys on virkamiestyö, jonka jälkeen poliittisten linjausten tekeminen alkaa.
Kulmunin, Kososen ja Kallion mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen on otettava huomioon nyt käynnistyvässä poliittisessa jatkotyössä lääketieteen lisäksi suomalaisten hyvinvointi ja terveys, alueiden elinvoima sekä maan kokonaisturvallisuus.