Kustannusalalla puhaltavat uudet tuulet – myös perinteikäs Maahenki aikoo nousta kanveesista: "Puheet kuolemastamme ovat vahvasti liioiteltuja"
Kirjoja ihmisen ja luonnon yhteiselosta, ITE-taidetta ja kulttuuria. Maahenki on monelle keskustalaiselle merkityksellinen kirjakustantamo.
Mutta mitä Maahengelle nykyisin kuuluu? Miten kustantamoilla ylipäätään hurisee?
Maaseudun Sivistysliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Perttula käy mielellään läpi Maahengen kuulumisia.
– Tämän kustantamon kirjat ovat käsitelleet suomalaista luontoa, ihmisen ja luonnon yhteiseloa ja tasapainoisella tavalla vihreyttä, Perttula summaa.
Maahengen verkkosivut eivät ole enää käytössä, ja monet lehdet ovat povanneet loppua koko kustantamolle.
Perttula ei silti usko, että Maahengen tarina päättyy kokonaan.
– Puheet kuolemastamme ovat ennenaikaisia ja vahvasti liioiteltuja, hän jyrähtää.
Perttula kertoo, että Maaseudun Sivistysliitto on vastikään ostanut koko Maahengen itselleen.
Kustantamolla on ollut suuria taloudellisia haasteita menneiden vuosien ja koko historiansa ajan.
– Eihän tällä alalla rikastuta, Perttula huomauttaa.
Hänen mukaansa Maahenki ei kuitenkaan ole tavallinen kustantamo, koska sillä on aatteellinen pohja.
Maahengellä oli aiemmin Maaseudun Sivistysliiton lisäksi useita muitakin omistajia.
– Kun kirjamarkkinat heikentyivät, Maaseudun Sivistysliitto osti kaikki muut omistajat pois ja otti vastuun kontolleen. Nyt katsotaan, mitä Maahenki alkaa tehdä, Perttula kertoo.
Suomen kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho kertoo, että kustantamoilla menee jo paremmin kuin pari vuotta aiemmin.
– Kun taloudessa alkoi mennä vuonna 2008 huonosti, myös kustantamot olivat mukana siinä rallissa, hän summaa.
Laihon mukaan pahimmasta on kuitenkin selvitty.
– Takaisin kulta-aikaan ei ole päästy, mutta pari vuotta on mennyt paremmin ja kustantamojen tulevaisuus näyttää valoisalta, hän kertoo.
Nuorempi polvi ei hae enää tietoa kirjoista. Meidän pitää yhdistää Maahengen tietotaito ja nuorempien ihmisten tarpeet.
Pekka Perttula
Pienten toimijoiden pärjääminen markkinoilla on nykypäivänä usein haastavaa. Myös kustantamoalalla suuret toimijat ovat ostaneet pienempiä.
– On helppoa olla iso tai pieni. Keskikokoisella kustantamolla ei ole pienen kustantamon ketteryyttä, mutta ei myöskään ison kustantamon skaalaetuja, Laiho toteaa.
Häntä ei huoleta kirjojen monimuotoisuuden katoaminen.
– Pienistä kustantamoista tulee usein osa yhtiötä, mutta kustannusohjelma ja kirjailijat säilyvät samana, Laiho summaa.
Hän muistuttaa, että Suomen kustannusyhdistyksen 85 jäsenestä 70 on pieniä kustantamoita ja myös uusia kustantamoja perustetaan.
Maahengen tulevaisuutta suunnitellaan koko ajan, mutta kovin uudistustyö aloitetaan vasta kesän jälkeen.
Perttula ei osaa vielä kertoa varmaksi, millaista Maahengen uudesta modernista toiminnasta tulee.
Arvoistaan, kuten kylähengestä, luonnosta ja ITE-taiteesta sekä hyvästä profiilistaan Maahenki ei kuitenkaan aio tinkiä.
– Aatteellinen pohja pysyy ja sen varaan aletaan rakentaa uutta luovuudella, rohkeudella ja ennakkoluulottomuudella, hän linjaa.
Kustantamoalalla uudistuminen on tärkeää.
Esimerkiksi Suomessa äänikirjat ovat nyt kovassa nousteessa ja koronaviruspandemia vaikutti niiden menekkiin positiivisesti.
Vaikka liikenne fyysisissä kirjakaupoissa väheni, yhä useampi osti äänikirjoja. Korona-aikana äänikirjojen kokeilulle oli sopivasti aikaa.
– Äänikirjamarkkinat kasvavat hurjaa vauhtia, yhä useampi teos päätyy äänikirjaksi, Laiho huomauttaa.
Hän muistuttaa, että kirja-alan digitalisaation seurauksena tulee esimerkiksi uusia äänikirjastudioita, joissa työllistetään paitsi studiotyöntekijöitä myös näyttelijöitä.
Perttulan mukaan kirjojen kustantajat ovat nykymaailmassa hankaluuksissa ja uudistumista tarvitaan.
– Kirjojen lukeminen on vähentynyt ja se näkyy kaikkialla. Ajat ovat muuttuneet, hän huomauttaa.
Perttula uskoo, että Maahenki voi jatkossa olla paljon enemmän kuin kustantaja ja julkaisija.
Hän on pyöritellyt mielessään esimerkiksi koulutuspalveluita perinteisen sivistystyön lisäksi.
Kirjojen kustantaminen tulevaisuudessakin voisi olla mahdollista, mutta sen pitäisi Perttulan mukaan olla kaupallista.
Silloin riskin jakajia olisi useampi – kirjan tilaaminen maksaa tietyn verran ja tilaaja maksaa sen.
– Nuorempi polvi ei hae enää tietoa kirjoista. Meidän pitää yhdistää Maahengen tietotaito ja nuorempien ihmisten tarpeet, Perttula uskoo.