Kuka on kivikasvoinen, Putinin propagandaa suoltava Sergei Lavrov?
Venäjän ulkoministerinä vuodesta 2004 lähtien toiminut 72-vuotias Sergei Viktorovitš Lavrov on karismaattinen, mutta myös hyvin ristiriitainen ja monenlaisia tunteita herättävä persoona.
Arvoituksia miehessä riittää aina syntymästä lähtien, sillä virallisissa dokumenteissa hänen kansallisuudekseen on merkitty venäläinen ja syntymäpaikakseen Moskova. Georgian Times -lehden selvityksen mukaan Lavrov on kuitenkin syntynyt nykyisen Georgian pääkaupungissa Tbilisissä.
Hänen kerrotaan olevan isänsä puolelta armenialainen ja alkuperäiseltä sukunimeltään Kalantarov tai Kalantarjan. Lavrov-sukunimen kerrotaan puolestaan olevan peräisin venäläisen äidin tyttönimestä.
Lavrov itse vahvisti huhut ei-venäläisistä juuristaan käydessään 2005 Jerevanissa.
– Minussa virtaa armenialainen veri. Mutta se veri ei minua millään tavalla haittaa, hän kommentoi tuolloin paikalliselle medialle.
Nuorena miehenä Sergei Lavrov olisi halunnut opiskella fysiikkaa, mutta päätyi Moskovan kansainvälisten suhteiden instituuttiin.
Lavrov valmistui vuonna 1972 ja hänet nimitettiin diplomaatiksi Sri Lankaan. Lavrov puhuukin venäjän lisäksi useita muita kieliä, muun muassa Sri Lankan pääkieltä sinhalia.
Vuonna 1981 hänet nimitettiin Neuvostoliiton edustajana YK:n päämajaan New Yorkiin. Siellä syntyi vuonna 1982 Lavrovin ja vaimo Marian perheeseen tytär Jekaterina.
Jekaterina Lavrova on valmistunut Columbian yliopistosta New Yorkista ja asuu virallisten tietojen mukaan nykyisin Moskovassa. Hän tekee työtä antiikin ja taiteen parissa ja on naimisissa liikemiehen kanssa.
Vuonna 1991 Sergei Lavrov oli noussut jo Venäjän varaulkoministeriksi, mutta palannut takaisin New Yorkiin 1994, missä hän toimi Venäjän YK-suurlähettiläänä seuraavan vuosikymmenen.
Vuodet New Yorkissa hioivat Lavrovista taitavan diplomaatin. Hän oppi sen, kuinka maailmanpolitiikan hermokeskus, YK:n päämaja toimi käytännössä: solmitaan tuttavuuksia, jotka syvenevät ystävyyksiksi, tehdään vuorotellen palveluksia, pidetään kiinni sopimuksista, mutta käytetään myös turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen veto-oikeutta silloin kun se on tarpeen.
Monet suomalaiset diplomaatit ja vaikuttajat ovat kehuneet Lavrovin ominaisuuksia.
– Hän osaa kansainvälisen diplomatian kikat, kielen sekä pelit taitavammin kuin yksikään muu venäläinen. Hän myös tuntee kansainväliset sopimukset ja menettelytavat kuin omat taskunsa ja käyttää niitä häikäilemättömästi hyväkseen. Hän osaa pelata lännen suuntaan niin, että läntinen diplomaatti jää usein aseettomaksi hänen väitteissään. Hän on niin juoni ja häikäilemätön.
– Hän on mestarillinen sanankäyttäjä, kaikki fraasit ovat oikeassa järjestyksessä täydellisellä englannilla. Hän osaa tyylilajit imartelusta ivaan ja sarkasmiin, koska on neuvostoaikaisen ulkopoliittisen masiinan kouluttama, kuuluvat ylistävät kommentit.
Presidentti Boris Jeltsin nosti vuonna 1999 yllättäen poliittisesti kokemattoman KGB-taustaisen Vladimir Putinin seuraajakseen.
Kremlin linjan tinkimättömänä puolustajana tunnettu Sergei Lavrov onkin ollut Putinin uskottu soturi jo yli 20 vuoden ajan.
Itseään Lavrov kuvaa äärimmäiseksi pragmaatikoksi. Hänen tehtävänsä on edistää Venäjän valtion etua kaikin mahdollisin keinoin.
Jos sellaiseksi nähdään Syyrian pommittaminen tai Ukrainan miehittäminen, Lavrov on valmis sitä puolustamaan.
Eräs amerikkalaisdiplomaatti on todennut, että jos Lavrovilla on jokin moraalinen kompassi, se ei ole väräyttänyt tämän omaa geigermittaria: ”Hänen moraalinsa on Venäjän valtio.”
Lavrovin tehtävä on johtaa ulkoministeriötä, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla palvelee presidentin toimia.
Yksi suomalaisdiplomaatti kertoo muistavansa vuosien mittaan useita tilanteita, joissa Lavrov on hyvin ketterästi yön yli nukuttuaan muuttanut puheenpartensa sen mukaisesti, mikä viesti Kremlistä on tullut.
Sergei Lavrov on tullut pisteeseen, johon jokainen ulkopoliitikko tulee joskus: ei voi puhua samalla tavoin kotimaan yleisölle ja maailmalle, vaan on valittava yleisönsä. Ja kun ulkopoliitikko valitsee kääntyä kansansa puoleen, hän kääntää selkänsä maailmalle.
Lavrovilla tuli kahdeksantoista vuotta täyteen ulkoministerinä samoihin aikoihin kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hän on siis selittänyt Venäjän tekoja parhain päin yhtä kauan kuin nyt sotaan lähetettävät poikaset ovat eläneet.
Lavrov on viime vuosina tiettävästi useita kertoja pyytänyt eroa tehtävästään, viimeksi sodan alkaessa. Putin ei ole suvainnut ottaa sellaista korviinsa. Hän tarvitsee hoviselittäjäänsä, enemmän kuin Lavrov esimiestään, joka vetää lokaan hänetkin.
Sergei Lavrovin arvioidaan hankkineen Putinin lähipiirissä itselleen hyvin suuren omaisuuden.
Tammikuussa 2020 The Insider -lehti julkaisi selvityksen Lavrovin kiinteistöomistuksista.
Lavrovin maaseutuasunto sijaitsee Moskovan ulkopuolella Landschaft-nimisessä huvilakylässä. Naapurustossa asuu useita merkkihenkilöitä, kuten esimerkiksi Ukrainasta Maidanin kansannousun jälkeen paennut ex-presidentti Viktor Janukovits.
Lavrovin toinen asunto on Moskovan keskustassa Švedski tupikilla eli Ruotsalaisella umpikujalla. Talo tunnetaan myös lempinimellä ”Putinin ystävien talo”. Virallisten dokumenttien mukaan Lavrov sai asunnon lahjaksi vuonna 2007 tyttäreltään, joka oli tuolloin juuri opintonsa päättänyt nuori nainen ilman mitään yritystoimintaa.
Yhteensä Lavrovin kiinteistöomistusten arvo on arviolta yli 600 miljoonaa ruplaa (hieman yli 8 miljoonaa euroa).
– Tällaista summaa varten diplomaatin olisi täytynyt säästää yli sata vuotta, Insider ihmettelee jutussaan.
Venäjän mediasta löytyy useita videoita, joissa Lavrov näytetään harrastamassa koskenlaskua. Toinen hänen suosimistaan urheilulajeista on jalkapallo ja hän kannattaa Moskovan spartakia. Mökillä Lavrovin harrastuksiin kerrotaan kuuluvan halkojen teko.
Lavrovilla on myös taiteellinen puolensa. Hän kirjoittaa runoja ja laulujen sanoja. Hän esiintyy myös itse laulaen ja kitaraa soittaen. Moskovan diplomaattikoulun virallinen on Lavrovin sanoittama.
Lavrovilla on myös erikoisuutena piirrellä neuvottelupapereiden marginaaleihin karikatyyrejä neuvotteluhuoneessa istuvista ihmisistä.
Lavrov tuli YK-vuosinaan tunnetuksi kitaran soittelusta ja hyvien viskien arvostamisesta. Hän oli tiukan, mutta myös sympaattisen miehen maineessa.
Kun yöneuvottelut Syyrian tilanteesta olivat 2016 YK:ssa kuumimmillaan, Lavrov järjesti porukoille korillisen virvokkeita ja sanoi: ”Amerikkalaiset saavat tarjota pizzat, vodka tulee meidän pussista!”
Lavrov on myös ketjupolttaja. Hän oli aloittanut tupakoinnin Neuvostoliitossa äkäisillä Prima-tupakoilla ja siirtynyt Yhdysvalloissa polttamaan pitkiä Parliament-savukkeita.
Lavrovin YK-uran merkittävin välikohtaus syntyi 2000-luvun alussa, kun edesmennyt pääsihteeri Kofi Annan yritti saada rakennukseen tupakointikieltoa.
Venäjä reagoi salamannopeasti: tämän talon säännöistä päättävät jäsenvaltiot, ei pääsihteeri, ilmoitti Venäjä.
Tupakointikieltoa ei tullut, eikä maailmanjärjestö kyennyt lopulta estämään Lavrovin savuttelua omassa työhuoneessaan.
Jutussa on käytetty taustalähteinä seuraavia julkaisuja: (Ilta-Sanomat 3.3.2020, Suomen Kuvalehti 6.3.2022, Apu-lehti 9.4.2022)