Kovia syytöksiä ja vastakkainasettelua – vieraslaji-Mäenpään syytesuojan murtaminen kuumensi eduskuntaa
Vieraslajipuheistaan vaikeuksiin joutuneen kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan murtaminen jakoi eduskuntaa melko jyrkällä ja osin mielenkiintoisellakin tavalla asian tultua isoon saliin.
Syyteluvan antamista vastaan asettuneet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit saivat niskaansa kovan syytösryöpyn varsinkin vihreiden ja vasemmistoliiton riveistä. Perussuomalaisissa pidettiin puolestaan koko prosessia ylimitoitettuna ja naurettavana hyökkäyksenä sananvapautta vastaan.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki näki, että mahdollisen rikoksen selvittämisen estäminen olisi puhtaasti poliittinen ratkaisu, jolla halutaan suojella edustajaa mahdolliselta rikosoikeudelliselta vastuulta.
– Perussuomalaiset ja kristilliset ovat ilmoittaneet vastustavansa luvan antamista syytteen nostamiselle. Tämän kannalla oli myös kaksi kolmasosaa kokoomuksen edustajista perustuslakivaliokunnassa. Tämä joukko siis haluaa poliittisista syistä suojella vihapuhetta ja rasismia mahdolliselta syytteeltä ja tuomiolta, Arhinmäki syytti.
Käsittelyssä oli valtakunnansyyttäjän pyyntö syyteluvan myöntämisestä perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta. Mäenpää rinnasti viime syksynä salipuheessaan vieraslajit ja maahanmuuttajat laittomaksi epäillyllä tavalla.
Perustuslakivaliokunta puolsi syytelupaa, mutta mietintö jäi erimieliseksi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli vasemmistoliiton ja vihreiden syytöksistä tuohtunut.
– Tulkoon nyt ihan joka ikiselle tässä salissa selväksi, että en pidä edustaja Mäenpään puhetta asiallisena enkä kansanedustajan vakaan ja arvokkaan käytöksen mukaisena.
Essayah sanoi olevansa tyytyväinen, että eduskunnan sisäinen kurinpitomenettely puuttui asiaan ja edustaja oli puhemiehistön puhuttelussa.
– Kuten tiedämme, eduskunta olisi voinut puhemiehistön päätöksellä myöskin pidättää hänet kahdeksi viikoksi eduskuntatyöstä, ja arvelen, että kun kyseessä vuosi sitten oli tuore, ensimmäisen kauden kansanedustaja, niin puhemiehistö päätyi tähän puhutteluun.
Essayah huomautti perustuslakivaliokunnan teroittaneen, että eduskunnan ei tule tutkia syyllisyyttä vaan sitä, annetaanko lupa syytteeseen asettamiseen.
– Siinäkin mielessä pidän erikoisena, että kun ne, jotka kannattavat vastalauseen perusteluita ja näkemystä, että parlamentaarista koskemattomuutta täällä pidetystä puheesta ei tule purkaa, niin kuitenkin täällä edustajakollegat käyttävät puheenvuoroja, joissa väitetään, että tuemme täällä vihapuhetta tai tuemme täällä rasismia.
Perustuslakivaliokunnassa syytesuojan murtamista vastaan asettunut kokoomuksen Wille Rydman näki Arhinmäen antaneen malliesimerkin poliittisesta puheesta, jossa oikeudellisilla seikoilla ei ole merkitystä.
– Tällaiseenkin puheeseen toki tietysti edustajalla tässä salissa on oikeus, sitä vallan perustuslaki turvaa. Puheen sopivuutta ja asiallisuutta voi sitten kukin arvioida sen mukaan, miten hyväksi katsoo.
Rydman huomautti, että kansanedustajan syyteluvalle on asetettu viiden kuudesosan määräenemmistön vaatimus juuri siksi, että politiikkaa ei tehtäisi oikeusistuinten kautta.
Korotetun syytesuojan vastapainoksi on olemassa myös lukuisia eduskunnan sisäisiä kurinpitomenettelyjä, Rydman huomautti.
Rydman muistutti, että puhemiehistö on edustajalle puhuttelun järjestänyt ja puhemies tämän toimintaa moittinut. Syyteluvan todennäköinen seuraus olisi vain syyttämättäjättämispäätös tai vähäinen sakkorangaistus.
Kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen oli asiasta aivan toista mieltä kuin kokoomuksessa vähemmistöön jäänyt Rydman.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että meitä kaikkia, myös kansanedustajia, tulee koskea samat lait. Meidän kansanedustajien on vastattava oikeudellisesti sellaisesta puheesta, jota valtakunnansyyttäjä epäilee perustuslaissa turvattua ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta loukkaavaksi.
Keto-Huovisen mielestä asian saattaminen riippumattoman tuomioistuimen ratkaistavaksi olisi erittäin tärkeää kaikkien kannalta.
– Olen pettynyt, että tästä asiasta täällä eduskunnassa tuli poliittinen näytelmä, kun itse näen, että tuomioistuimen ratkaisulla olisi merkitystä oikeudellisten rajojen hakemisessa yhteiskunnallisesti tärkeään kysymykseen edustajan puhe‑ ja sananvapaudesta.
Keskustan Jouni Ovaska katsoi, että sallitun puheen rajat on vedettävä selkeästi.
– Linjan asettaminen eduskunnassa on viesti siitä, että keskustelukulttuurin tilasta ollaan huolissaan yhteiskunnan ylintä päättävää elintä myöden.
Ovaska kannatti perustuslakivaliokunnan päätösehdotusta antaa suostumus Mäenpään syytteeseen asettamiselle.
– Me olemme täällä kantamassa vastuuta, ja meidän on todella kannettava se vastuu myös omista sanoistamme.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistutti, että eduskunta ei ole koskaan antanut lupaa asettaa kansanedustaja syytteeseen eduskunnassa pidetyn puheen vuoksi.
– Olemme siis todella historiallisen päätöksen äärellä, ja tämän toivoisin herättelevän kaikkia. Ennennäkemättömän syyteluvan antaminen tarkoittaisi, että edustaja Mäenpään puhe oli ennennäkemättömän kauhea, pahinta, mitä tässä talossa on kuultu yli sataan vuoteen. Jokainen voi itse pohtia, onko näin.
Halla-ahon mukaan syytesuojaan eli parlamentaarisen immuniteettiin on painavat perusteet.
– Kautta maailman ja kautta historian huonoilla vallanpitäjillä on ollut halu vaientaa kriitikot institutionaalisella väkivallalla, esimerkiksi sulkemalla nämä vankilaan, mielisairaalaan tai uudelleenkoulutusleireille tai tekemällä heistä sosiaalisia hylkiöitä. Tämä on helpompaa kuin kritiikkiin vastaaminen ja sen vääräksi osoittaminen.
Halla-ahon mukaan syyteluvan myöntäminen tapauksessa ei jäisi viimeiseksi kerraksi.
– Tästä tulisi toimintatapa, ja syyttämispyyntöjen perusteet kävisivät kerta kerralta absurdimmiksi.
Eduskunta äänestää asiasta perjantaina. Jo ennalta on selvää, että syytelupaa ei tule ja asian käsittely jää siihen.
Syytesuojan murtaminen edellyttäisi viiden kuudesosan enemmistöä, ja pelkästään perussuomalaisten äänet estävät sellaisen muodostumisen.