Kova ennuste: jopa 40 prosenttia vähittäiskaupoista voi kadota vuoteen 2030 mennessä

Kaupan liitto varoittaa ostoskeskusten muuttumisesta ulkomaisten ketjujen jakelukanaviksi
Vähittäiskauppa

Kaupan alan yrityksiä edustava Kaupan liitto ennakoi rajua pudotuspeliä kotimaiseen vähittäiskauppaan.

Liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomen vähittäiskaupoista katoaa yli viidennes ja pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia.

Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa, jonka tilannetta synkentää muun muassa ulkomaisen verkkokaupan kasvu.

Kaupan alalle on jo useamman vuoden ajan perustettu aiempaa vähemmän uusia yrityksiä, Kaupan liitto kertoo. Kehitys näkyy alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrässä etenkin tukku- ja erikoiskaupassa.

– Tämä on huolestuttavaa, sillä uudet yritykset ja ideat tuovat alalle elinvoimaa, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tiedotteessa.

Kaupan liiton mukaan nuorten yritysten väheneminen alkaa vähitellen näkyä kaupan yritysrakenteessa, työllisyydessä ja myös kaupunkikuvassa. Muutoksen taustalla jylläävät isot trendit, kuten kaupungistuminen, väestön vanheneminen ja digitalisaatio.

Yritysrakenteen muutos saattaa Kaupan liiton mukaan johtaa siihen, että ostoskeskukset ja kivijalkakaupat yksipuolistuvat suurten, ulkomaisessa omistuksessa olevien ketjujen jakelukanaviksi.

Tampereen yliopiston markkinoinnin professori Hannu Saarijärvi pitää Kaupan liiton arviota jopa 40 prosentin kadosta realistisena. Hänen mukaansa taustalla on kuitenkin myös muita syitä kuin Amazonin kaltaiset ulkomaiset verkkokaupat.

Muutoksessa on myös se, miten kuluttajat suhtautuvat uuden ostamiseen, tavaroiden omistamiseen, vuokraamiseen ja käytettyihin tavaroihin.

– On tuoteryhmiä, joissa osa kuluttajista preferoi (pitää parempana) käytettyä tavaraa uuden tavaran ostamisen sijasta, Saarijärvi kertoo STT:lle.

Tällaisia tuoteryhmiä voivat olla esimerkiksi huonekalut, harrastustuotteet ja vaatteet. Saarijärven mukaan hyvää tavaraa on saatavissa helposti, vaivattomasti, nopeasti ja edullisesti myös käytettynä.

Mahdollisuus tuotteiden elinkaaren jatkamiseen saattaa myös puhutella osaa kuluttajista, kun huomioidaan nykykulutukseen liittyvät ympäristökysymykset.

– Elämme juuri niitä vuosia, kun markkinoille tulee paljon uusia toimijoita verkkoympäristöön. Ne testaavat erilaisia liiketoimintamalleja pystyäkseen yhdistämään käytetyn tavaran kysyntää ja tarjontaa kannattavasti, Saarijärvi sanoo.

Alalla on jo laaja-alaisia käytettyjen tavaroiden markkinapaikkoja kuten Tori.fi ja Huuto.net , jotka toimivat kysynnän ja tarjonnan neutraalina yhdistäjänä.

Toiset toimijat ostavat tuotteet ensin itselleen, laittavat ne myyntikuntoon, hinnoittelevat ne uudelleen ja myyvät ne eteenpäin kuluttajille.

Kolmannet lunastavat paikkansa tarjoamalla myyjille ja ostajille esimerkiksi maksamiseen tai logistiikkaan liittyviä lisäpalveluja.

Markkinoilla on myös sellaisia toimijoita, jotka keskittyvät tiettyyn tuoteryhmään, jopa niin kapeaan kuin Ikean käytetyt huonekalut. Maailmanlaajuisesti Ikean käytettyjen huonekalujen markkinat ovat Saarijärven mukaan kuitenkin isot, ja verkko mahdollistaa tehokkaasti kysynnän ja tarjonnan yhdistämisen.

– Muodostuu entistä vahvempi markkina käytetylle tavaralle, hän arvioi.