Koululaisten lukutaito heikkenee, vapaa-ajan lukeminen katoaa – lukutaito ei ole kuitenkaan romahtanut
Uusi lukukausi alkaa, ja oppilaiden lukutaidon heikkeneminen on jälleen tapetilla. Ilmiö on maailmanlaajuinen, mutta Suomessa sukupuolten välinen ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin, ja heikkolukutaitoisten oppilaiden, erityisesti poikien, määrä kasvaa.
Asia nousi esiin Opetushallituksen mediatilaisuudessa torstaina.
– Vapaa-ajan lukeminen on ilmeisesti tukenut oppimista hyvin paljon, ja se on nyt katoamassa, sanoi opetusneuvos Minna Harmanen.
Opetushallitus nosti esiin kolme lukutaidon vaihtelun tekijää, joita se pitää erityisen tärkeänä: lukutaitoon luottaminen, oppilaan lukemiseen käyttämä aika koulun ulkopuolella ja oppilaan aktiivisuus lukea huvikseen. Opetushallitus on Harmasen mukaan käyttänyt viime aikoina viisi miljoonaa euroa opettajien täydennyskoulutukseen, joka liittyy lukutaidon opettamiseen.
Koulut eivät kuitenkaan voi tehdä määräänsä enempää, mikäli lapset eivät lue vapaa-ajallaan.
Lukutaidon romahduksesta ei silti voida puhua. Suomi oli kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa (Pirls 2021) sijalla neljä, mutta pisteet putosivat edellisestä arviosta jonkin verran. Suomi on siis yhä maailman kärkeä, mutta taidot heikkenevät.
Opetussuunnitelmissa puhutaan monilukutaidosta, jolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Nuo taidot auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.
Työtä tarvitaan, sillä muuten oppilaille jää puutteita ymmärtää tekstien eri sävyjä, eikä tekstejä osata lukea kriittisesti.
Sosiaalisen median algoritmien syövereissä kriittinen luenta ja niin sanottu uusmedioiden vastuullinen käyttö on entistä tärkeämpää. Tähän liittyy vahvasti myös oppilaitosten työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden hyväksi ja rasismia vastaan.
– Digitalisaatiossa ja laaja-alaisessa osaamisessa ylipäätään huomioidaan poikkileikkaavuus, ja siinä esimerkiksi juuri rasisminvastainen toiminta on hirveän tärkeää, sanoo Opetushallituksen kasvatuksen, koulutuksen ja osaamisen johtaja Jarkko Niiranen STT:lle.
Poikkileikkaavuudella Niiranen tarkoittaa, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys eivät ole vain yksi kirjaus opetussuunnitelmissa, vaan kaiken opetuksen poikkileikkaavia arvoja.
– Ne lähtevät opetussuunnitelmien yleisen osan arvoperusteista, mutta menevät aina oppiainetasolle asti.
Rasismi on ollut viime viikot suuren julkisen keskustelun aiheena muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) aiempien rasististien tekstien vuoksi. Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä mainitsi erikseen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen parissa tehtävän työn yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Jokainen lapsi, oppilas ja opiskelija on arvokas juuri sellaisena kuin hän on.
Opetushallitus julkaisi keskiviikkona kootusti kaiken rasismin vastaiseen työhön liittyvän, aiemmin tehdyn tukimateriaalin.
– Siitä jäi positiivinen huomio, että materiaalia on paljon ja eri kulmat on varsin hyvin katettu, Niiranen sanoo mutta myöntää, että kehitettävää on yhä.
– Rasismi ei ole ilmiönä stabiili, vaan se kehittyy ja muuttuu ajan myötä niin kuin muutkin ilmiöt. Meidän täytyy olla myös ajan hermolla ja miettiä, millä tavalla me aktiivisesti päivitämme rasismin vastaisia työkaluja.