Kotimaisten maskien valmistus alkoi – Lintilän mukaan saavutus on osoitus reagointinopeudesta

Suojavarusteet

Kotimainen hengityssuojainten ja suojavaatteiden valmistus terveydenhuollon tarpeisiin on käynnistynyt.

Kirugisia suu- ja nenäsuojuksia valmistaa kolme yritystä: Filterpak, Lifa Air ja Teho Filter.

Suojatakkien ja -esiliinojen valmistus on lähtenyt liikkeelle jo aiemmin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja työministeri Tuula Haatainen (sd.) pitivät asiasta tilannekatsauksen Valtioneuvoston linnassa.

Lintilä kiitti yrityksiä kotimaisen suojavälinetuotannon käynnistämisestä poikkeuksellisen lyhyessä ajassa.

– Saavutus on osoitus siitä reagointinopeudesta, jolla suomalaiset yritykset pystyvät vastaamaan muuttuviin tilanteisiin ja uudenlaisiin tarpeisiin, Lintilä totesi.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti hankkeen terveydenhuollon suojavarusteiden kotimaisesta valmistamisesta maalis-huhtikuun vaihteessa.

– Ison haasteen toi se, että Suomessa ei ole vuosiin valmistettu hengityssuojaimia niillä kriteereillä, joita haettiin.

Lintilän mukaan akuuttiin tarpeeseen vastaamaan kykeneviä yrityksiä oli viisi tai kuusi.

– Tavoitteena on ollut koko ajan synnyttää kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä tuotantoa ja pidemmälläkin aikajänteellä edellytykset menestyä kaupallisesti.

Lintilän mukaan kilpailu sekä laitteista että materiaaleista on ollut erittäin kovaa.

– Ja siihen kun lisätään kaikki yllätykset, mitä tässä matkalla on tullut. Eli linjakauppa on peruuntunut vaikka linja on maksettu, on jäänyt lentokentälle ja kaikkia välimuotoja.

Ensi viikolla käynnistyy myös kotimaisten hengityksensuojainten valmistus.

Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen hengityssuojien valmistuksen ovat myöhemmin käynnistämässä muun muassa Screentec Oy, SJT-Investment Group Oy ja Eagle Filters Oy. Terveydenhuollon käyttöön kotimaiset hengityssuojat tulevat hyväksyttyjen testien jälkeen.

Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan kirurgisten suu-nenäsuojusten kulutus sairaaloissa on tällä hetkellä 450 000 kappaletta vuorokaudessa. Muun sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tarve on lähes saman suuruinen, joten yhteenlaskettu tarve on lähes miljoona kappaletta vuorokaudessa.

Hengityksensuojainten eli FFP2- ja FFP3-suojainten osalta käyttötarvearvio on 22 000 – 62 000 ja suojavaatteiden osalta 100 000 – 150 000 kappaletta vuorokaudessa.

Työministeri Haataisen mukaan täydellä kapasiteetilla kotimaisen valmistuksen pitäisi yksinään kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet sekä suu-nenäsuojusten että hengityksensuojainten osalta.

– Myös suojavaatteissa meillä on edellytykset merkittävään kotimaiseen tuotantoon, Haatainen arvioi.

Suojavisiirien ja -vaatteiden valmistus on käynnistynyt jo huhtikuussa.

– Suojavaatteiden valmistus on erittäin merkittävä, koska Suomesta ei ole tällaisia suuren volyymin valmistajia enää löytynyt, Lintilä huomautti.

Lintilän mukaan terveydenhuollon ammattilaisille on nyt tarjolla kotimaisia muovisia, hengittäviä kertakäyttösuojia ja pestäviä suojatakkejakin.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sairaanhoitopiirit ovat tilanneet kotimaisilta valmistajilta visiirejä ja yksittäisiä suojatakki- ja -esiliinaeriä, mutta sairaanhoitopiirit eivät ole tehneet suojavaatevalmistajien kanssa pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Huoltovarmuuskeskus neuvottelee parhaillaan kotimaisten valmistajien kanssa suojavaatteiden toimituksista.

Haataisen mukaan kotimaiseen suojavälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota myös koronakriisin jälkeen, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltäneelle tasolle.

– Suomella täytyy olla tulevaisuudessa vastaavissa kriiseissä omaa kansallista suojavälinetuotantoa jo kriisin alkuvaiheessa. Kyse on pidemmän aikavälin huoltovarmuusajattelusta., Haatainen korostaa.

Haataisen mukaan tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään täysin tyhjästä, ei saa enää päästää syntymään.

– Tämä on asia, joka on huoltovarmuuden näkökulmasta ratkaistava pysyvällä ja kestävällä tavalla, ministeri Haatainen arvioi.