Työelämän koronapassia pohditaan hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden kolmikannassa

Työelämän koronapassi on pohdinnassa hallituksen, työnantajapuolen ja työntekijäpuolen yhteisessä kolmikannassa, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalainen torstaina. Hänen mukaansa hallitus valmistelee esitystä työelämän koronapassista.

–  Nyt etsitään monenlaisia keinoja, joilla voitaisiin pienentää työelämän tartuntariskejä, Puumalainen sanoi STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viikoittaisessa koronatilannekatsauksessa.

Puumalaisen mukaan työelämän koronapassia valmistellaan kiireellisellä aikataululla, mutta esityksen aikataulu ei ole tiedossa. Hänen mukaansa valmisteluun liittyy paljon hankalia asioita. Usea ministeriö arvioi yhteistyössä asiaa muun muassa perusoikeuksien kannalta.

Koronaviruksen tuore omikronmuunnos on havaittu nyt yli 50 maassa, kertoi johtaja Mika Salminen THL:stä. Suomessa on hänen mukaansa löydetty yhdeksän omikrontartuntaa, ja EU-maista se on löydetty tähän mennessä 20:stä.

Huomattava omikronin leviäminen on todettu esimerkiksi Tanskassa.

–  Alustavat tiedot viittaavat siihen, että omikron voisi kiertää rokotesuojaa, eli vasta-aineiden neutraloivaa vaikutusta.

Salminen samalla muistutti, että rokotteen tuoma suoja vakavaa koronatautia vastaan ei ole riippuvainen pelkästään vasta-aineista.

–  Millaisia tartuntoja omikron aiheuttaa? Alustavien tietojen mukaan tartunnat ovat olleet pääosin lieväoireisia tai oireettomia. Mutta vielä on liian aikaista sanoa mitään varmaa, hän lisäsi.

Tehohoidon kuormitus on kaksinkertaistunut Suomessa lokakuusta, kerrottiin torstain tilannekatsauksessa.

Viime viikolla tehohoitoon tuli 39 uutta koronaviruspotilasta. Tätä edeltävien viikkojen aikana uusien tehohoitopotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut 20 ja 35 potilaan välillä.

–  Tehohoidon painopiste on siirtynyt Helsingin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ulkopuolelle. Noin kaksi kolmasosaa tehohoitopotilaista on nyt muualla Suomessa, sanoi STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Hänen mukaansa tämä kertoo siitä, että epidemia on nyt voimakas koko Suomessa.

Kaikkiaan tehohoidossa kerrottiin olevan Suomessa nyt 52 potilasta. Muuta sairaalahoitoa vaativia potilaita on 95.

–  Riskienhallinnan kulmakivi ovat rokotukset. Olisi erittäin tärkeää kasvattaa nuorten ja nuorten aikuisten rokotekattavuutta. Vanhempien ikäryhmien ja riskiryhmien puolestaan olisi tärkeää ottaa kolmas koronarokote, Voipio-Pulkki linjasi.

Suomessa koronaviruksen tapausmäärät ovat olleet nousussa useita viikkoja, Salminen kertoi. Viikoittainen raportoitu tapausmäärä on kaksinkertaistunut loka-marraskuun vaihteesta.

Myös testausaktiivisuus on ollut nousussa jo usean viikon ajan. Voipio-Pulkin mukaan testaamisen määrä on lähes kaksinkertaistunut, mutta positiivisten testien osuus ei ole laskenut. Viime viikolla positiivisten testien osuus oli 6,4 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin kahdella edellisellä viikolla.

THL:n mukaan torstaina raportoitiin 1781 uutta tartuntaa. Koko pandemian ajan tartuntamäärä Suomessa lähestyy 200 000:ta. Uusia koronaan liittyviä kuolemantapauksia tuli tietoon neljä.

Globaalissa mitassa maiden vaurauserot näkyvät Salmisen mukaan selvästi koronaepidemiassa.

–  Mitä parempi on rokotekattavuus, sen paremmin tartuntapiikeistä selvitään. Matalan keskitulon missä rokotuskattavuus on matalampi. Pitkän päälle tämä on huono tilanne. Maailman päättäjät pohtivat, miten tämä vältettäisiin, jos tulee jokin uusi pandemia.

Juttua ja otsikkoa päivitetty kauttaaltaan klo. 13.34.