Koronapassi kuumensi eduskuntaa – perussuomalaiset löisi passin mitättömäksi heti
Koronapassi nostatti jälleen kipakan keskustelun, kun eduskunta pääsi puhumaan passin käytön jatkamisesta.
Perussuomalaisten Mari Rantanen pohjusti väittelyn esittämällä hallituksen esityksen hylkäämistä. Hän nosti esiin THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan ja HUS:in vaateet koronapassin hyllyttämisestä omikron-muunnoksen vuoksi.
– Osa rokottamattomista käy tapahtumissa ja ravintoloissa negatiivisen testituloksen avulla. Nyt pelkona on se, että rokottamattomat saavat tartunnan rokotetuilta taudinkantajilta.
Rantasen mukaan perussuomalaiset kannustavat rokotuksiin, mutta koronapassia ei pidä käyttää, koska se luo väärää turvallisuudentunnetta ja voi johtaa tartuntojen leviämiseen. Passin tilalle perussuomalaiset kannattavat pikatestauksen käyttöönottoa.
SDP:n konkarikansanedustaja Jukka Gustafsson puuttui perussuomalaisten puheisiin muistuttamalla että passin kautta tuhannet taiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat saaneet työtä ja toimeentuloa.
– Sadattuhannet suomalaiset ovat voineet osallistua erilaisiin kulttuuritapahtumiin koronapassin avulla.
Gustafsson näki koronapassin myönteisenä voimavarana yhteiskunnan avautumisessa.
– Perustuslakivaliokunnan jäsenenä haluan myöskin todeta sen, että myöskin osallisuus, osallistuminen kulttuuriin ja sivistykseen, on kansalaisen perusoikeus.
Gustafssonin mukaan passin käytön jatkaminen jopa kesäkuuhun asti on siten ehdottomasti oikea tie.
– Jos nyt tämä hetkellinen tilanne johtaa — tai hetkellinen ja hetkellinen — toisenlaisiin johtopäätöksiin, niin sitten se vain pitää hyväksyä, mutta lähtökohtaisesti tuen voimakkaasti koronapassin olemassaoloa ja sen käyttöä.
Perussuomalaisten Mika Niikko huomautti hallituksen kaavailevan jopa koronapassin käytön laajentamista voimassa olevista rajoituksista riippumatta.
– Miten tällainen esitys voisi täyttää välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimukset? Vaikka tautia ei juuri esiintyisi joillain alueilla, niin terveiden ihmisten vapautta voitaisiin rajoittaa varalta. Se on täysin mielivaltaista ja eriarvoistavaa jos mikä, Niikko pauhasi.
Niikko muisteli ministeri Krista Kiurun (sd.) puhuneen jo viime vuoden maaliskuussa tehohoitopaikkojen määrän nostamisesta jopa tuhanteen paikkaan.
– Olisiko kuluneen puolentoista vuoden aikana kannattanut edes osa tästä toteuttaa? Tässä vaiheessa on pakko kysyä, onko tehohoitomme kantokyky tosiaan romahtamassa 50 tai 60 koronapotilaaseen.
Niikko kyseli, miten terveydenhuolto on tähän saakka pärjännyt esimerkiksi silloin, kun jopa 500 henkilöä vuodessa on menehtynyt kausi-influenssaan.
– Kenties kantokyky jäi nostamatta, kun hallitus lupaili jo rokotuksesta pelastajaa, jota siitä ei kuitenkaan tullut.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen piti ongelmallisena sitä, koronapassin vastustamiseen yhdistyy samanaikaisesti rokotteiden vastustamista ja rokotekielteisyyttä.
Räsänen sanoi, ettei viittaa kehenkään yksittäiseen edustajaan vaan valtavaan sähköpostitulvaan asiasta.
– Kyllä siellä yhdistyy nimenomaan tähän koronapassin vastustukseen myös tämä rokotteiden vastustus ja syvä epäluulo näitä rokotteita kohtaan, Räsänen totesi.
Lääkärikansanedustaja huomautti, että tehohoidossa on nyt jo 63 koronapotilasta ja tehohoidon kantokyky ei pian enää kestä.
– Tässä on joulu tulossa, ihmiset sairastuvat myös muihin sairauksiin, esimerkiksi vakaviin sydänsairauksiin tai aivoverenkierron sairauksiin, ja saattavat tarvita tehohoitoa.
Räsäsen mukaan on järkyttävä tilanne, jos paikat ovat tällaisessa tilanteessa täynnä. Siksi käyttöön on otettava kaikki keinot, joille epidemiaa pystytään nyt hillitsemään.