Koronaepidemia vauhditti terveydenhuollon etäasiointia, mikä on nopeuttanut potilaiden hoitoonpääsyä – fyysisten käyntien lisäksi raportoinnissa huomioidaan nyt myös etäkäynnit
Puhelimessa asiakkaalle annettu hoito sekä laaja-alainen ongelman läpikäynti ovat nopeuttaneet hoitoonpääsyä terveyskeskuksiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Koronaepidemia on vauhdittanut etäasiointia sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mikä näkyy lisääntyneinä etäkäynteinä terveydenhuollossa. Siksi perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn raportointitiedoissa on fyysisten käyntien lisäksi huomioitu myös etäasioinnit, THL kertoo.
Maaliskuussa 60 prosenttia avosairaanhoidon kiireettömistä lääkärikäynneistä toteutui viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Osa yhteyttä ottaneista asiakkaista sai palvelun jo heti puhelimessa. Lisäksi pidemmän aikaa käynnille odottaneiden osuudet pienenivät viime vuodesta lähtien.
Alueiden välillä on kuitenkin edelleen eroja hoitoonpääsyssä. Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintoviraston (avi) alueella käynneistä viikon sisällä toteutui 70 prosenttia, kun Lounais-Suomen ja Pohjois-Suomen avien alueilla 52 prosenttia. Yli kolme kuukautta lääkärin vastaanottokäyntiä odotettiin Pohjois-Suomen avin alueella neljässä prosentissa käynneistä.
Hammaslääkärin kiireettömistä käynneistä reilu puolet toteutui kolmen viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Yli puoli vuotta hoidon tarpeen arvioinnista toteutuneiden käyntien osuus oli suhteellisesti suurin Lapin avin alueella.
THL:n kyselyn mukaan joka viides ihminen asioi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sähköisesti viime vuonna. Asiointi on voitu toteuttaa esimerkiksi videoyhteydellä tai chatin välityksellä.
Väestön sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin nyt kolmatta kertaa. Esimerkiksi vuonna 2014 Omakanta-palvelua oli käyttänyt vain 16 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2020 kyselyyn vastanneista 64 prosenttia kertoi käyttäneensä palvelua edeltävän vuoden aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista hyödynnettiin erityisesti laboratoriotestien tai muiden tutkimustulosten vastaanottamista, omien potilastietojen tarkastelua sekä ajanvarausta.
Vajaa puolet vastaajista koki, että sähköiset palvelut helpottavat yhteistyötä ammattilaisten kanssa. Kuitenkin viidennes vastaajista koki tarvitsevan opastusta verkkopalveluiden käyttöön, ja 15 prosenttia koki, etteivät sähköiset palvelut ole heille esteettömiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja sähköisten palveluiden käyttöä tutkittiin osana FinSote-väestökyselyä, jonka tiedonkeruu oli syyskuusta helmikuuhun. Vastaajia oli noin 65 000.