Korkeakoulut hyvittävät kaksi kolmasosaa lukuvuosimaksuista – vain kaksi yliopistoa näkee taloudellista hyötyä
Kysymys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista jakaa suomalaisia korkeakouluja, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön torstaina julkaisemasta raportista.
Oppilaitoksille tehdyn kyselyn mukaan 16 korkeakoulua kokee maksujen käyttöönoton taloudellisesti kannattavaksi, kun taas 15 korkeakoulua on päinvastaista mieltä. Ammattikorkeakoulut suhtautuvat maksuihin yliopistoja positiivisemmin.
Raportin mukaan korkeakoulut saivat maksuista bruttotuloja lähes 43 miljoonaa euroa lukuvuonna 2019–2020. Summasta kaksi kolmasosaa kuitenkin kuluu näitä maksuja varten myönnettäviin helpotuksiin. Vapautusten ja apurahojen jälkeen bruttotuotto on noin 14 miljoonaa euroa. Erittely ei sisällä muita kuluja.
Yliopistoista ainoastaan Helsingin ja Oulun yliopistot pitivät maksuja taloudellisesti kannattavina. Valtaosa yliopistoista kertoi käyttävänsä vähintään 75 prosenttia bruttotuotoista vapautuksiin ja apurahoihin.
Korkeakoulujen on pitänyt periä lukuvuosimaksuja EU:n tai Euroopan talousalueen Etan ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta syksystä 2017 alkaen. Maksut vaihtelevat 4000:n ja 18 000 euron välillä.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko ei vetäisi vastauksista liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hänen mukaansa suomalaiset yliopistot kilpailevat opetuksen laadulla ja sillä, että opinnot ovat työelämän kannalta relevantteja.
– Kilpailemme ennen kaikkea sillä, että meillä on vetovoimaisia yhteisöjä ja teemme korkeatasoista tutkimusta, Risikko sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että eri koulutusalat ovat kustannuksiltaan erilaisia ja eri korkeakoulut käyttävät maksuja eri tavoilla.
– Meille on tärkeintä, että saamme parhaat opiskelijat, ja Suomelle on tärkeintä saada parhaat osaajat. Se ei ole nollasummapeliä Suomen sisällä, vaan kilpailu on globaalia.
Risikko kiinnittää huomiota raportin tavoitteisiin lisätä suomalaisten korkeakoulujen houkuttelevuutta. Sanna Marinin (sd.) hallitus on linjannut, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä pitäisi kolminkertaistaa.
Vuonna 2020 Suomen korkeakouluissa aloitti vajaat 6000 ulkomaalaista opiskelijaa. Heistä noin puolet oli maksuvelvollisia.
Tavoitteen kanssa ristiriidassa on, että maksujen käyttöönoton jälkeen EU-/Eta-alueen ulkopuolisten kansalaisten osuus ulkomaalaisista opiskelijoista on laskenut.
Raportista selviää, että vuonna 2016 EU-/Eta-alueelta oli kotoisin tasan joka kuudes uusi ulkomaalainen opiskelija. Vuonna 2020 noin joka neljäs perustutkinto-opiskelija oli tältä alueelta.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen arvioi, että tavoitteen toteuttamisessa valtion pääpaino on Euroopan ulkopuolella.
– Meidän on huomattavasti vaikeampi kilpailla EU-maiden kansalaisista, Mielityinen sanoo.
Hän myös vahvistaa, että ammattikorkeakouluissa lukuvuosimaksut on lähtökohtaisesti koettu hyväksi asiaksi.
– Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa ei näytä siltä, että kansallisessa rahoituksessa korkeakoulutuksen osuus kasvaisi, mutta samalla paineet ja tehtävät kasvavat.
Mielityinen ja Risikko ovatkin huolissaan, miten valtio ja yritykset tukevat korkeakouluja pyrkimyksissä kouluttaa ja työllistää ulkomaalaisia opiskelijoita.