Koneellinen kullanhuuhdonta päättyy Lemmenjoen kansallispuistossa – lapiolla kaivaminen jatkuu
Koneellinen kullanhuuhdonta Lemmenjoen kansallispuistossa päättyy.
Kansallispuiston alueella ei saa enää harjoittaa koneellista kullanhuuhdontaa 30.6. jälkeen.
Kullanhuuhtojien on poistettava alueelta kalustonsa ja rakennelmansa sekä kunnostettava jälkensä kahden vuoden kuluessa toiminnan päättymisestä, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kertoo tiedottessaan.
Kaivoslain mukaiset kullanhuuhdontaan myönnetyt kaivosoikeudet raukeavat, kun vuonna 2011 alkanut yhdeksän vuoden siirtymäaika päättyy.
Kaivospiirien haltijat ovat voineet hakea toiminnan jatkamiseen Tukesilta kullanhuuhdontalupaa ennen kaivosoikeuden raukeamista.
Kullanhuuhdontaan oikeuttavia kaivospiirejä on yhteensä 28 joista 25 sijoittuu Lemmenjoen kansallispuiston alueelle.
Lemmenjoella on tähän saakka voinut harjoittaa koneellista kullanhuuhdontaa nyt raukeavien kaivosoikeuksien nojalla. Nyt lupia ei enää myönnetä.
Kaivoslain perusteluissa on todettu, että voimaperäinen koneellinen kullanhuuhdonta ja sen aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset ovat Lemmenjoen kansallispuiston perustamistarkoituksen vastaisia.
Haitat kohdistuvat ennen muuta kaivuualueen ja sen lähialueiden maaperään ja maisemaan, vesiin ja vesistöihin, kalastoon ja kalakantoihin, porotalouteen ja alueella harjoitettuun muuhun elinkeinotoimintaan sekä virkistyskäyttöön.
Kullankaivu lapiolla on kullanhuuhdontaluvan haltijalle edelleen sallittua.
– Lähes kaikki kullanhuuhdontaa raukeavan oikeuden nojalla harjoittavat ovat hakeneet uutta kullanhuuhdontalupaa ja jatkavat kullanhuuhdontaa lapiokaivuna, Tukesin ylitarkastaja Pasi Molkoselkä toteaa.
Koneellista kullanhuuhdontaa harjoittavan on kahden vuoden sisällä kunnostettava alue ja poistettava alueelta koneelliseen toimintaan liittyvä kalusto ja rakennelmat.