Kommentti: Niinistön näköinen ratkaisu
Presidentti Sauli Niinistö teki hyvin itsensä näköisen ratkaisun ilmoittaessaan jatkosuunnitelmistaan.
Kulisseissa osattiin ounastella, ettei Niinistö ehkä suostu enää vain kokoomuksen ehdokkaaksi, vaan edellyttää taakseen laajempaa kansanliikettä. Näin myös kävi.
Ratkaisuaan hän perusteli sillä, että presidentin tehtävä on ajautunut sisäpoliittisen vallan riisumisen myötä kauas puoluepolitiikasta. Totta, mutta yhä loitommalle on Niinistökin ajautunut vuosien saatossa omasta entisestä puolueestaan.
Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan 20 000 nimeä. Sellainen onnistuu kärpässarjan ehdokkailtakin ja on Niinistön tapauksessa pelkkä muodollisuus.
Niinistö laittoi hankkeseen jo vauhtia huomauttamalla, että kokoomuksella on valtuudet nimetä hänen puolestaan kenet tahansa viralliseksi ehdokkaakseen. Ellei kansanliikettä saada kokoon, hänellä ei ole kuitenkaan presidentinvaaleissa mitään tekemistä.
Myöskään valintaa toiselle kaudelle ei tarvitse jännittää. Suositulle ja työnsä hyvin hoitaneelle presidentille kansalaiset eivät potkuja anna, olipa vaaleissa vastassa ketä tahansa.
Kansansuosio on sitä luokkaa, että valinta voi tällä kertaa varmistua jopa ensimmäisellä kierroksella. Se ei ole onnistunut vielä keneltäkään suoran kansanvaalin historiassa, mutta nyt tilanne voi olla toinen.
Ylivoimaisessa tilanteessa Niinistön kampanjasta voi odottaa lyhyttä ja melko korutonta. Presidentti sanoi itse kalenterinsa olevan jo täynnä muun muassa Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksista itsenäisyyspäiväviikolle asti.
Niinistön kansanliike-ehdokkuus antaa miettimistä myös varsinkin SDP:lle, joka ei ole saanut jalkeille vielä omaa ehdokasta.
Moni demari saattaa miettiä nyt entistä kuumeisemmin, kannattaako vaaleihin lähteä sittenkään omalla ehdokkaalla. Jo viime vaaleissa SDP:n äänestäjiä rynni joukoittain suoraan Niinistön ja etenkin vihreiden Pekka Haaviston taakse, mikä näkyi SDP:n Paavo Lipposen surkeana tuloksena.
Ilmiö uhkaa nyt toistua ehkä entistäkin voimakkaampana, joskin sama tilanne on monessa muussakin puolueessa.
Entinen demarijohtaja, ministeri ja eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma on käytännössä ainoa uskottava vaihtoehto, jos vanha mahtipuolue haluaa esiintyä presidentinvaaleissa tosissaan.
Heinäluoma laittoi keväällä ehdokkuutensa uuteen harkintaan Jutta Urpilaisen kieltäydyttyä kunniasta. Hän ilmoitti Twitterissä Niinistön ratkaisun selkiyttäneen tilannetta ja kertovansa oman ratkaisunsa viikon sisällä.
Jos Heinäluoman päätös olisi kielteinen, SDP joutuisi etsimään hätävaraehdokasta kakkos- tai kolmoskorista. Halukkaita ei ole ainakaan julkisuudessa ollut jonoksi asti.
Puheenjohtaja Antti Rinteen heittäminen kehiin ei taida olla valikoimassa, sillä henkilökohtaisen kannatuksen mittaaminen vuotta ennen eduskuntavaaleja voisi olla hänelle suoranaista myrkkyä.