Kommentti: Kokoomus väittää liikuttavasti olevansa äitien ja isien asialla, vaikka pöydällä ollut malli olisi lisännyt lapsiperheiden köyhyyttä
Kokoomuksen retoriikka perhevapaauudistuksen ympärillä on poikkeuksellisen härskiä.
Kokoomus on masinoinut kampanjan, jonka viesti on, että keskusta petti perheet.
Kokoomusedustajat ovat kilpaa nyyhkyttäneet, miten tärkeä uudistus olisi ollut sujuvan lapsiperhearjen ja perheiden hyvinvoinnin vuoksi. Sanavalinnoilla yritetään ovelaa silmänkääntötemppua, jolla leikkaukset naamioidaan perheiden eduksi.
Kokoomus esiintyy myös tasa-arvon soturina ja väittää, että vanhoillisessa keskustassa halutaan pitää naiset kotona.
On aika paksua väittää, että pöydällä ollut uudistus olisi ollut perheiden toiveiden mukainen.
Mielipidekyselyt ovat johdonmukaisesti kertoneet, että kansa haluaa säilyttää alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidontuen. Leikkauksen sijaan siihen toivotaan korotusta.
Hallituksen mielessä onkin ollut työllisyyden ja tasa-arvon näkökulma.
Perhevapaauudistukseen kohdistui valtavat odotukset. Uudistuksen pysäyttäminen oli siksi erittäin rohkea teko keskustan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta.
Pöydälle jääneessä perhevapaamallissa kotihoidontuki olisi pienentynyt yksittäiseltä perheeltä pahimmillaan useilla sadoilla euroilla kuukaudessa, kun tuki olisi laskenut yli 2-vuotiailta lapsilta ja sisaruskorotustakin olisi leikattu.
Saarikko ei halunnut antaa pienintäkään viestiä, jonka mukaan perheiden asemaa olisi heikennetty – koska siltähän uudistus olisi näyttänyt.
Se sisälsi kovin vähän parannuksia, leikkauksia sitäkin enemmän. Uudistus olisi ollut todella raju perheiden näkökulmasta. Syynä oli yksiselitteisesti rahan puute. Hallituksen ikävä lähtökohta oli, että uudistus tehdään kustannusneutraalisti.
Perhevapaauudistuksesta tuli lopulta juuri se kiistely kotihoidontuesta, jota Saarikko halusi välttää.
Keskusta olisi alunperin halunnut kokonaisuuden, jossa perheet olisivat hyötyneet ansiosidonnaisen vapaan pidentymisestä. Kotihoidontukeenkin olisi tullut keskustan mallissa porrastus, joka olisi kannustanut vanhempaa töihinpaluuseen lapsen täytettyä kaksi vuotta.
Kokoomukselle leikkaukselta näyttänyt uudistuskin olisi ilmeisesti riittänyt.
Kokoomus pitää keskustan luomaa kotihoidontukea ansana, josta naiset eivät mitenkään pääse nousemaan työelämään ennen lapsen kolmea ikävuotta. Kokoomus näki nyt oivan tilaisuuden tuen romuttamiseen.
Totuus on, että työsuhteessa olevat suomalaiset äidit palaavat työelämään samoihin aikoihin kuin ruotsalaiset kanssasisarensa, eli lapsen ollessa 1,5-vuotias.
Alle 15 prosenttia äideistä käyttää kotihoidontukea täysimääräisesti eli lapsen kolmeen ikävuoteen saakka – ja tämä osuus on laskenut koko 2000-luvun ajan. Osa kotona vielä parivuotiaan lapsen kanssa kotona olevista äideistä odottaa jo seuraavaa lastaan.
Monilla lasta pitkään kotona hoitavilla on myös heikko koulutus eikä voimassa olevaa työsuhdetta.
Ministeri Saarikon mukaan pöydällä olleen mallin työllisyysvaikutus olisi ollut noin 1 000 henkilötyövuotta, eli aika vähän.
Vuosi sitten haastattelemani Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuspäällikkö Minna Salmi kummasteli mantraa naisten alhaisesta työllisyysasteesta.
Se on nimittäin 0,8 prosenttia alempi kuin miesten, ja naiset tekevät työurallaan vain yhden työvuoden miehiä vähemmän, vaikka mukaan lasketaan naisten pitämät perhevapaat.
Faktoista huolimatta äitiriski näyttäytyy työnantajien silmissä todellisena, mitä hallitus onkin jo onneksi helpottanut 2 500 euron korvauksena äitiysvapaalle jäävän naisen työnantajille.
On muistettava, että yli puolet (55 prosenttia) lapsista syntyy perheeseen, jossa lapsia on vähintään kolme.
Monilapsiset perheet hoitavat siis valtaosan Suomen syntyvyydestä, joka on surkealla tolalla. Moni ei uskalla tehdä ensimmäistäkään lasta.
Isoissa perheissä lapsia hoidetaan paljon kotona. Olisiko Suomella todella varaa suututtaa heitä rajulla leikkauksella?
Monilapsiset perheet tekevät itse asiassa Suomelle suuren taloudellisen palveluksen hoitamalla lapsiaan kotona.
Kokoomuksen nykyinen kansanedustaja Elina Lepomäki laski taannoin Uuden Suomen haastattelussa , että äidin pitäisi tienata yli 6 000 euroa kuukaudessa, jotta palkan veroilla voisi kattaa kolmen lapsen todelliset päivähoitomaksut.
Päivähoitomaksuhan on noin neljäsosa todellisista kuluista, joista loput menevät veronmaksajilta. Nyt palkan pitäisi varmasti olla vielä suurempi, sillä hallitus on alentanut päivähoitomaksuja.
Kotihoidontuki luotiin nimenomaan kodin ulkopuolisen päivähoidon vaihtoehdoksi. Sitä voi saada joku muukin kuin äiti tai isä. Tuen edellytys on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa.
Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen esitti hallituskumppanille aiheellisen kysymyksen tiedotteessaan maanantaina. Miksi kokoomus kannattaa valinnanvapautta alkoholipolitiikassa ja yksityisten terveysyritysten kohdalla, mutta ei lastenhoidossa?
Mutta ei hätää, kokoomushan ilmoitti, että se olisi kyllä ollut valmis laittamaan rahaa päiväkoteihin, ja on edelleen. Toivottavasti rahalla saa myös riittävän määrän päiväkotien henkilökuntaa.
Oma kokemukseni on, että henkilökunnasta on jatkuvasti pulaa ja jaksaminen tiukoilla.
Perhevapaita halutaan kiintiöidä enemmän, jotta isätkin osallistuisivat enemmän lasten hoitoon.
Tätä kannattaa sekä keskusta että kokoomus.
Isät nimittäin pitävät enemmän vapaita, joissa on sana isä. Isyysrahaa on nyt noin yhdeksän viikon verran.
Ministeri Saarikon mukaan tämä kausi haluttiin tuplata. Se olisi vienyt noin 30 päivää äitien oikeudesta vanhempainvapaaseen.
Isät käyttävät heille merkittyjä korvamerkittyjä vapaita edelleen heikosti. Syynä on muun muassa se, että vapaat näyttäytyvät irrallisina. Perheiden mielestä on siis ollut helpompaa, että äiti pitää kaikki vapaat putkeen eikä mene esimerkiksi kuukaudeksi töihin vanhempainvapaan ja kotihoidon tuen välissä.
Saarikko toivoikin perhevapaaneuvotteluissa, että isien vapaata voisi käyttää myöhemminkin kuin lapsen täytettyä kaksi. Tälle ajatukselle hän ei saanut tukea.
Saarikko ei lopulta jaksanut uskoa, että isyysvapaiden käyttö lisääntyisi hetkessä toivotusti. Valtaosalle perheistä se olisi sitten ollut vain leikkaus äideiltä.
Isien työnantajien pitäisi myös osallistua isyysvapaan rahoitukseen, mutta työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät ajatuksen.
Väestöliiton mukaan lapsiperheet ovat aika tyytyväisiä nykyisiin perhevapaisiin.
Perheethän voivat jo nyt aivan vapaasti valita, kumpi vanhemmista hoitaa lasta kotona. Isä voi hoitaa vauvaa ansiosidonnaisella tuella. Äidille on kiintiöity vain neljä kuukautta vapaata, joka alkaa jo ennen lapsen syntymää. Kotiin vauvan kanssa jää kuitenkin lähes aina äiti. Syitä on monia, kuten imetys, hoivavietti (jonka mainitseminen on monille kauhistus) ja tuloerot.
Vauva- ja taaperoikä menevät lopulta nopeasti. Työn ja perheen yhteesovittaminen aiheuttaa vanhemmille enemmän päänvaivaa kuin perhevapaiden jakaminen, vaikka hallituksen kinastelusta voisi muuta päätellä.
Vanhempien toive onkin, että työelämään saadaan lisää joustoa ja osa-aikatöitä.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat eli Juha Sipilä (kesk.), Petteri Orpo (kok.) ja Sampo Terho (sin.) yrittävät löytää perhevapaauudistukseen jonkinlaista ratkaisua vielä maanantai-iltana.