Kommentti: Aito avioliitto torpattiin eduskuntaäänestyksessä – kannattiko aloite tuoda suureen saliin?
Eduskunta hylkäsi tänään Aito avioliitto –kansalaisaloitteen. Aloite olisi perunut maaliskuussa voimaan astuvan tasa-arvoisen, tai sukupuolineutraalin, avioliittolain.
Aloite kaatui täysistunnon äänestyksessä selvin luvuin 120–48.
Laki tasa-arvoisesta avioliitosta hyväksyttiin viime vaalikaudella äänin 105–92.
Nyt moni viime vaalikaudella homoliittoja vastustanut edustaja äänesti miehen ja naisen välisen avioliittolain palauttamista vastaan.
Selvät lukemat eivät välttämättä johtuneet siitä, että edustajat olisivat muutamassa vuodessa muuttaneet kantaansa.
Sen sijaan moni edustaja ajatteli, että taistelu avioliittolaista käytiin jo viime vaalikaudella.
He eivät pitäneet hyvänä ajatusta siitä, että syntyisi kansalaisaloitteiden ja niiden vasta-aloitteiden ketju, jossa yksi eduskunta hyväksyisi samaa sukupuolta olevien pariskuntien liitot ja seuraava kieltäisi ne.
Suurin vääntö tapauksessa käytiin siitä, kuinka vasta-aloitteeseen pitäisi suhtautua ja pitäisikö sitä ylipäänsä viedä eduskunnan suureen saliin äänestettäväksi.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan aloitteessa oli perustuslaillisia ongelmia, mutta sen saattoi käsitellä normaalisti, koska kansalaisaloitteessa kumottavaksi esitetty lainsäädäntö ei ole vielä voimassa.
Monet Aito avioliitto -aloitteen vastustajat toivoivat aloitteen hautaamista valiokuntaan.
Tämä on ymmärrettävää, koska aiemmat aihetta liippaavat eduskuntakeskustelut ovat olleet seksuaalivähemmistöjen ja sateenkaariperheiden näkökulmasta loukkaavaa kuultavaa.
Erityisesti hallituspuolue perussuomalaiset kuitenkin vaati aloitetta käsiteltäväksi pika-aikataululla – onhan tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astumiseen on enää alle kuukausi aikaa.
Kovin kritiikki asian täysimääräistä eduskuntakäsittelyä vastaan kuultiin vihreistä.
Puolue on aiemmin ollut sitä mieltä, että eduskunnassa kansalaisaloitetta käsittelevän valiokunnan olisi aina annettava aloitteesta mietintö, josta äänestettäisiin eduskunnassa.
Nyt puheenjohtaja Ville Niinistö kuitenkin aloitteen viemistä täysistunnon äänestykseen ”arvottomana näytelmänä”.
– Vielä kerran sateenkaariperheitä halutaan kiusata hallitusyhteistyön nimissä, vaikka on alle kaksi viikkoa siihen, kun ihmisillä on hääpaikat varattuna sitä elämän onnellisinta päivää varten, kansanedustaja Emma Kari (vihr.) puolestaan paheksui puheessaan.
Opposition vasemmalla laidalla, suhtautuminen eduskuntakäsittelyyn oli rauhallisempaa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig piti selvänä, että aloitteesta äänestettäisiin suuressa salissa, koska sille ei ollut perustuslaillista estettä.
– Itse vastustan myös aloitetta ja pidän kohtuuttomana sitä, että sateenkaariperheet taas kerran joutuvat samaan tilanteeseen, missä osin asiattomin ja loukkaavin argumentein vastustetaan heidän ihmisoikeuksiaan. Silti pidän mietinnön laatimista ainoana oikeana tapana toimia, Modig kirjoitti blogissaan .
Modigin mielestä kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyssä on kyse on demokratiasta.
– Kansalaisaloitteen tarkoitus on syventää demokratiaamme ja tuoda uusi suoran demokratian muoto, joka tarjoaa mahdollisuuden tuoda eduskunnan päätettäväksi sellaisia asioita, jotka eivät mahdu hallitusohjelmaan tai satu sen hetkisiä vallanpitäjiä miellyttämään. Jos aloite haudattaisiin valiokuntaan, toimittaisiin mielestäni vastoin kansalaisaloitteen henkeä.
– Demokratiaa ei voi käyttää perusteluna silloin kun se itselle sopii.
Kuten Modig nostaa esiin, vuodesta 2012 käytössä ollut kansalaisaloitejärjestelmä saattaisi vaatia päivitystä.
Neljän vuoden aikana on saatu arvokasta kokemusta siitä, millaisia aloitteita suomalaiset tekevät, kuinka paljon ja mitä aloitteiden eduskuntakäsittely vaatii.
Isoin puute lienee se, että tällä hetkellä ei ole olemassa selkeää päätöstä siitä, millainen painoarvo aloitteilla tulisi olla ja miten niitä pitäisi eduskunnassa käsitellä.
Tämä näkyy myös Aito avioliitto -aloitteen käsittelyssä.
Turun yliopiston tutkijoiden aiheesta tekemän tutkimuksen mukaan aloitteiden käsittelyn yhdenmukaistaminen parantaisi järjestelmää.
Lisäksi käsittely voisi olla avoimempaa, jotta kansalaisaloitteen tekijät pääsisivät osallistumaan siihen myös aloitteen jättämisen jälkeen.
Kansalaisaloitteet ovat onnistuneet uudistamaan suomalaista demokratiaa ja tuoneet poliittiseen keskusteluun asioita, joista puolueet eivät ole onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen.
Lisäksi ne ovat aktivoineet erityisesti nuoria osallistumaan politiikkaan.
Nämä ovat hyviä syitä kehittää järjestelmää eteenpäin.
