Kiteellä harkitaan kielikokeilua – kieltenopettajat nihkeitä ruotsin kielen poistolle
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho iloitsi maanantaina hallituksen päätöksestä toteuttaa kielikokeilu, jossa ruotsi ei ole pakollinen oppiaine.
Pakollisen ruotsin opiskelun poistaminen on tärkeä tavoite perussuomalaisille. Kokeilu etenee Terhon mukaan nyt niin, että kunnat saavat ilmoittautua vapaaehtoisiksi kielikokeiluun, johon otetaan kaikkiaan 2 200 oppilasta.
Ruotsin kielen opiskelusta on käyty keskustelua Venäjän rajan läheisyydessä sijaitsevalla Kiteellä, kertoo kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen.
Hän ei kuitenkaan osaa vielä sanoa, haluaako Kitee osallistua kielikokeiluun, jossa voisi valita esimerkiksi venäjän kielen ruotsin sijaan.
– Totta kai se on harkittava asia josta meidän pitää keskustella, kun tässä rajan läheisyydessä asutaan ja meille on muuttanut paljon venäläisiä, Auvinen toteaa.
Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen sen sijaan pitää tärkeänä, että suomalaiset opiskelevat molempia kansalliskieliä.
Hän näkee ruotsin kielen taidon sekä osana yleissivistystä että tarpeellisena monissa opinnoissa ja ammateissa.
– Tämä kokeilu ei saa missään nimessä johtaa siihen, että nuorten jatko-opintokelpoisuus vaarantuu.
Karppanen toteaa, että vaikka venäjä on tärkeä kieli etenkin rajan läheisyydessä, niin suomalaiset voivat asua useilla paikkakunnilla elämänsä aikana.
– Suomalaisen peruskoulun valtti on nimenomaan se, että kaikille tarjotaan tasa-arvoiset mahdollisuudet. Se on voimavara koko peruskoulussa ja siitä tulisi pitää kiinni.
Ruotsin kielen opiskelu on viime vuodesta lähtien alkanut peruskoulun kuudennella luokalla, kun sitä ennen ruotsia opiskeltiin peruskoulun 7.–9. luokalla. Tuntimäärä pysyi samana, mutta ruotsin opinnot jaettiin neljälle vuodelle.
Perussuomalaiset tiedottivat maanantaina, että kielikokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.