Kipinä on syttynyt jälleen, sanoo perussuomalaiset silmätikukseen ottanut konkaripoliitikko Antti Rantakangas

Suomenmaa haastatteli perjantaina edesmennyttä Antti Rantakangasta kaksi viikkoa sitten. Kuudennen kauden kansanedustaja kertoi, kuinka hän päätti panna suuressa salissa uutta vaihdetta silmään. Hän halusi puhua siitä, ettei yhden asian liikkeellä ole rahkeita johtaa maata.
Politiikka

Kevään vaalien jälkeen eduskunnassa on istunut entistä räväkämpi ja yhtä edustajaa suurempi joukkue perussuomalaisia kansanedustajia.

Gallupliidon pönkittämän itsetunnon turvin Jussi Halla-ahon johtama joukko on ollut eduskunnan täysistunnoissa herkeämättä perinteisten puolueiden kimpussa.

Mutta silloin perussuomalaiset kiemurtelevat tuoleissaan, kun keskustan konkaripoliitikko Antti Rantakangas, 55, marssii eduskunnan kuppilaan tivaamaan heiltä realistisia vaihtoehtoja.

– Jopa vanha kollegani Toimi Kankaanniemi. Olen kysynyt häneltä perussuomalaisten kantaa esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kehittämiseen, mutta vastausta en ole saanut, Rantakangas kummastelee.

Moni eduskuntakeskustelujen seuraaja on pannut merkille kuudetta kauttaan istuvan Rantakankaan väkevät esiintymiset syyskauden aikana.

Kun perussuomalaiset edustajat ovat nostaneet metelin milloin mistäkin, haapaveteläinen valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja on pannut kovan kovaa vastaan.

– Perussuomalaiset ei voi olla erilainen puolue kuin muut. Heidänkin kohdallaan puheiden ja tekojen pitää täsmätä, Rantakangas painottaa.

Konkarista tuntuu siltä, että viime hallituskauden tapahtumat ovat päässeet monilta unohtumaan.

Perussuomalaiset oli hajoamiseensa saakka mukana toteuttamassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaa ja äänestämässä sen esitysten puolesta.

– Nyt perussuomalaiset yrittää irrottautua viime hallituksen päätöksistä, mutta se ei pääse eroon menneisyydestään, Rantakangas vannoo.

Eletään syksyn viimeisiä aurinkoisia päiviä, ennen kuin marraskuu pimentää Arkadianmäeltä aukeavan maiseman.

Hallitustaivalta on sävyttänyt kinailu vihervasemmiston kanssa, ja toisaalta moni keskustaa kannattaneista siirtyi viime vaalikaudella perussuomalaisten taakse.

Puheenjohtajavaihdos ei ole vielä piristänyt mielipidemittauksissa viidenneksi jämähtäneen keskustan kannatusta.

Silti Rantakangas on toiveikas. Hän kehuu vuolaasti puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmunin julkisia esiintymisiä. Rantakankaasta on vain ajan kysymys, milloin aloitteellisuus näkyy kannatuksessa.

Moni kuitenkin povaa hallituksen kakkospuolueelle raskasta ja työntäyteistä talvea.

Rantakangasta sapettaa perussuomalaisten venkoilu etenkin keskustelussa kuntien valtionosuuksista.

Halla-aho vastasi Helsingin-Sanomien vaalikoneessa vuonna 2011, että valtionosuuksien tasausjärjestelmä pitäisi purkaa. Hän lyttäsi järjestelmän ”kepulaiseksi aluepolitiikaksi.”

Lisäksi Halla-aho totesi, että kuntien pitäisi tulla toimeen omilla tuloillaan.

Jos perussuomalaisilla on vaihtoehtoinen malli peruspalveluiden rahoittamiseksi vähävaraisissa kunnissa ilman valtion apua, se on pidetty poliittisilta kilpailijoilta visusti salassa.

Täysistunnoissa perussuomalaiset ovat lähinnä tyytyneet naureskelemaan vanhojen vaalikonevastausten kaivelemiselle – mutta Rantakangas on vakavissaan.

Hän odottaa edelleen, että perussuomalaiset julkaisevat oman vaihtoehtonsa, jos nykyinen järjestelmä ei heille kelpaa.

– Olen kysynyt Halla-aholta, onko vaalikonevastaus edelleen voimassa, mutta vastausta en ole saanut.

Kotipuolessa Oulun vaalipiirissä Rantakangas on seurannut ihmeissään, kuinka perussuomalaisten maakuntaedustajat ovat messunneet kuntien riittävän rahoituksen ja palveluiden turvaamisen puolesta.

Ristiriita verrattuna Halla-ahon puheisiin on kansanedustajan mielestä räikeä.

Valtionosuuksien tasausjärjestelmän romuttaminen koskisi Rantakankaan arvion mukaan ainakin miljoonaa suomalaista, koska vain harvan kunnan veropohja riittäisi palveluiden rahoittamiseen.

– Se on kuntarahoituksen kulmakivi, Rantakangas tiivistää.

Vaalikausien mittaan Rantakangas on siirtynyt eduskunnan suuressa salissa takarivistä etupenkkiin.

Vaalikausien mittaan Rantakangas on siirtynyt eduskunnan suuressa salissa takarivistä etupenkkiin.

Kun Mauri Pekkarisen, Seppo Kääriäisen ja Sirkka-Liisa Anttilan kaltaiset keskustalegendat päättivät eduskuntauransa viime vaalikauteen, Rantakangas päätti omaksua näkyvämmän roolin.

– Tässä on kipinä syttynyt jälleen, Rantakangas myöntää.

Samaan hengenvetoon hän kehuu keskustan eduskuntaryhmän tulokaskaartia.

Noviisit eivät ole pitäneet kynttiläänsä vakan alla, vaan he ovat alusta lähtien linjanneet ennakkoluulottomasti.

Pitkän linjan poliitikko on pannut merkille, kuinka mielikuvien merkitys on korostunut valtakunnan politiikassa.

Silti Rantakangas haluaa uskoa siihen, että faktoillakin pärjää.

– Minä aion jatkaa tiukalla – mutta asiallisella – linjalla. Keskustan ei pidä olla millään tapaa altavastaajana suuressa salissa. Meillä on hienot näytöt sekä edelliskaudelta että viime hallitusneuvotteluista, Rantakangas muistuttaa.

Perussuomalaiset on päässyt Rantakankaan mukaan liian helpolla.

– Siksi haluan aloittaa keskustelun siitä, ettei yhden asian liike voisi pidemmän päälle hoitaa maan asioita.

Yhdellä asialla Rantakangas viittaa maahanmuuttoon, josta on tullut yhä keskeisempi perussuomalaisen politiikan työkalu.

Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton vastustamista kansanedustaja pitää vastuuttomana, sillä moni maakunta kärsii kroonisesta työvoimapulasta.

Rantakangas alleviivaa, että ulkomaalaisten tulokkaiden pitää sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ”asiallisella tavalla”.

– Mutta myös se kuuluu sivistykseen, että hyväksytään erilaisia kulttuurisia taustoja, perinteitä ja tapoja.

Rantakangas kokee, ettei perussuomalaiset ole oikea puolue ajamaan niiden maanviljelijöiden, pienyrittäjien ja pienituloisten asiaa, jotka siirtyivät viime vaaleissa Halla-ahon leiriin.

Hän korostaa, että esimerkiksi maatalouden toimintaedellykset ja aluepolitiikan rahoitus turvattiin hallitusneuvotteluissa juuri keskustan ansiosta.

– Perussuomalaisilla ei puolestaan ole maahanmuuton lisäksi mihinkään muuhun  yhteiskuntapolitiikan osa-alueeseen mitään faktapohjaista sanottavaa, Rantakangas sivaltaa.

Mutta oliko hallitukseen lähteminen hyvä idea?

Perussuomalaiset on ottanut kaiken ilon irti siitä, että hallitusvastuu edellyttää keskustalta yhteispeliä SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa.

– Kyllä se oli oikea päätös. Olisi aika kurjaa olla oppositiossa kilpailemassa yksinkertaistavien perussuomalaisten kanssa siitä, kuka on populistisin vaihtoehto suomalaisille.

– Vastuunkantajapuolue ei voi toimia sillä tavalla, Rantakangas lisää totisena.