Kiinteistökauppojen määrä ja hinta laskivat edeltävästä vuodesta
Kiinteistökauppojen määrä on tänä vuonna laskenut selvästi edellisvuodesta, ja myös hinnoissa on laskua, kertoo Maanmittauslaitos.
Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan tammi-syyskuussa tehtiin 48 300 kiinteistökauppaa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021 vastaavana ajanjaksona.
Kiinteistökauppojen määrissä näkyy Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttämä elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousu, joka on johtanut korkojen nousuun. Myös epävarmuus markkinoilla on lisääntynyt, ja kotitalouksien luottamus omaan talouteensa heikentynyt.
– Vuodet 2020 ja 2021 olivat hyvin poikkeuksellisia vuosia kiinteistökaupassa. Kiinteistökauppojen määrissä ollaan tällä hetkellä suunnilleen vuoden 2019 tasolla, kertoo rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta tiedotteessa.
Pientalokauppojen määrä on laskenut suunnilleen yhtä paljon niin asemakaava-alueilla kuin haja-asutusalueillakin. Asemakaava-alueilla pientalokauppojen mediaanihinta on laskenut viime vuodesta 2,5 prosenttia ja haja-asutusalueilla noin prosentin.
Kaava-alueilla sijaitsevien rantamökkien kauppamäärä puolestaan laski korona-ajan buumin jälkeen tammi-syyskuussa 26,5 prosenttia edellisvuodesta. Mediaanihinta laski prosentin.
– Vapaa-ajanasuntojen kaupoissa näkyy selvimmin polttoaineiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousun myötä liikkeelle lähtenyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu. Tämä on luonnollista, sillä mökin hankinta tulee harkintaan vasta, kun asuntoasiat ovat kunnossa, Saari toteaa.
Myös metsätilojen ja peltojen kauppamäärissä oli laskua, mutta niiden hinnat nousivat.