Kiinassa yritetään nyt saada pariskunnat hankkimaan lisää lapsia – aiemmin lapsia sallittiin vain yksi
Kiinalainen sisällöntuottaja Grace, 25, viittaa itseensä muodikkaalla Dink-termillä. Englanninkielisestä ”Double income, no kids” (Molemmat puolisot tienaavat, ei lapsia) -lauseesta johdettu lyhenne on erittäin suosittu puheenaihe Kiinan sosiaalisessa mediassa.
– Jos kertoisin julkisesti olevani Dink ja kehuisin, kuinka mukavaa elämäni on, ilmaantuisi heti koko joukko ihmisiä, jotka arvostelisivat minua, Grace sanoo.
Tämän vuoksi hän haluaa myös uutistoimisto AFP:n haastattelussa käyttää pelkkää englanninkielistä kutsumanimeään.
Painetta jälkikasvun hankkimiseen tulee monelta suunnalta: Gracen ja hänen puolisonsa vanhemmat haluavat lapsenlapsia, ja yhteiskunta puolestaan kaipaa lisää veronmaksajia. Kiinan väestömäärä taas on YK:n mukaan laskenut jo kolmena vuotena peräkkäin.
Pidot eivät kuitenkaan ole väen vähentyessä paranemassa, vaan pikemminkin päinvastoin. Väestöpyramidi on kiepsahtamassa nurin niskoin.
Kiinan väestöpolitiikassakin on heitetty nopeasti kokovoltti. Holtittomasta väestönkasvusta huolissaan ollut maa luopui tiukasta yhden lapsen politiikasta vasta vuosikymmen sitten.
Syytä olikin, sillä YK:n laskelmien mukaan nykyinen kehitys johtaa siihen, että kiinalaisia on vuonna 2100 vain 633 miljoonaa, kun nykyinen väkiluku on noin 1,4 miljardia.
Toissa vuonna Kiinassa syntyi runsaat 9,5 miljoonaa lasta. Kun yhden lapsen politiikasta luovuttiin vuonna 2016, lapsia syntyi puolet enemmän.
Syitä siihen, miksi pariskunnat eivät halua kuulla kodeissaan vauvan itkua ja pienten jalkojen töminää, on paljon. Niistä keskeisimmät liittyvät huoliin toimeentulosta ja urakehityksestä.
Näin on myös Gracen kohdalla. Sisällöntuottajan mukaan hänellä pitäisi olla ennen lapsiperheen perustamista hyvät tulot ja jonkin verran säästöjä.
– Ennen sitä en halua edes harkita lasten hankkimista, hän vakuuttaa.
Kiinan viranomaiset eivät ole jääneet istuskelemaan käsiensä päälle ja katselemaan väestön vanhenemista, vaan ovat pyrkineet saamaan peitot heilumaan ja kehdot täytettyä valtion avustuksella.
Kiinan valtiollinen media kertoi viime kesänä, että jokaisesta alle kolmivuotiaasta lapsesta on luvassa vuosittainen vajaan 430 euron suuruinen korvaus.
Tammikuussa puolestaan kondomit ja muut ehkäisyvälineet otettiin mukaan arvonlisäverotukseen, mikä nosti niiden hintaa.
Asiantuntijoiden mukaan Kiinalla on kuitenkin edelleen runsaasti työtä tehtävänä ennen kuin syntyvyys saadaan nousuun.
– Naimattomina pysyvien ihmisten ja lapsettomien pariskuntien määrä on kasvussa, eivätkä nuorten sukupolvet ole innostuneita lasten hankkimisesta, perustelee riippumaton väestötutkija He Yafu.
He muistuttaa, että mikäli Kiinan keskimääräinen lasten määrä pysyy pitkään noin yhdessä lapsessa, luonnollisina seurauksina ovat väestön määrän jatkuva väheneminen ja ikääntyminen. Intia ohitti Kiinan maailman väkirikkaimpana valtiona jo vuonna 2023.
– Vanhusten hoitamisesta tulee tulevaisuudessa entistäkin vaikeampaa, Kiinan kansallinen voima pienenee ja talouskehitys laahaa, Hu synkistelee.
Australiassa Uuden Etelä-Walesin yliopistossa työskentelevä apulaisprofessori Pan Wang sanoo väestökehityksen syiden juontavan juurensa juuri historiaan.
– Yhden lapsen politiikka muutti perin pohjin perhenormeja ja ihmisten elämäntapaa. Yhden lapsen perheisiin totuttiin, ja niitä alettiin usein jopa arvostaa, Wang katsoo.
Toinen tärkeä syy lasten hankkimisen lykkäämiseen tai jopa siitä luopumiseen ovat Wangin mukaan jatkuvasti kohoavat elinkustannukset.
Pekingissä asuva Wang Zibo, 29, kertoo odottavansa ”talouden tasapainottumista” ennen lasten hankintaa, vaikka myöntääkin, että pariskunnan taloudellinen tilanne on tällä hetkellä verrattain hyvä.
– Kun peilaan lasten hankkimista Kiinan nykyistä tilannetta vasten, uskon, että tärkein syy nuorten parien lapsettomuuteen on maan edelleen jossain määrin heikko talous, hän sanoo.
Kiina on pyrkinyt pääsemään koronapandemian jälkeen takaisin vahvan talouskasvun uralle muun muassa pidentämällä työaikaa. Monet työntekijät ovat töissä aamuyhdeksästä iltayhdeksään kuutena päivänä viikossa. Tapa on sosiaalisessa mediassa saanut jopa oman 996-lyhenteen.
– Ihmisillä on niin kiire töissä, etteivät he ehdi edes ajatella perheen perustamista, Wang muistuttaa.
Kun yhden lapsen politiikasta luovuttiin vuonna 2016, perheen lapsimääräksi sallittiin kaksi. Vuonna 2021 määräyksiä höllennettiin entisestään, ja perheille sallittiin kolmas lapsi. Tosin varsinkin kaupungeissa höllennys jäi kuolleeksi kirjaimeksi, koska parit suhtautuvat jo yhden lapsen hankkimiseen epäilevästi.
Wang kertoo esimerkin ystävästään, joka hankki lapsen heti mentyään naimisiin.
– Hän valitti jatkuvasti, että kaikki aika ja rahat hupenevat lapsen hoitoon. Vähitellen uppoaa itsekin kokonaan pelkkään lapsen hoitamiseen, Wang uskoo.