Tutkimus: Keskiaikainen muuttoliike vaikutti väestön perimään länsirannikolla

Ruotsista tullut muuttoliike muutti väestön perimää Suomessa keskiajalla, kertoo tuore tutkimus.

Turun yliopiston johtama tutkimus selvitti, miten Lounais-Suomen ja Hämeen väestö muuttui keskiajan kuluessa. Tutkimuksessa analysoitiin kyseisillä alueilla 1000–1200-luvuilla eläneiden ihmisten perimää ja verrattiin sitä nykysuomalaisten geenistöön.

Tutkimuksen mukaan Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkailla oli varhaiskeskiajalla samankaltaiset perimät, vaikka alueet olivat kulttuurisesti ja taloudellisesti erilaiset.

Rannikon väestön geneettinen koostumus kuitenkin muuttui ruotsalaisperäisen muuttoliikkeen myötä. Seurauksena länsirannikon nykysuomalaisilla on enemmän skandinaavista perimää kuin alueen varhaiskeskiaikaisilla asukkailla. Sisämaan väestön geneettinen koostumus on säilynyt entisenlaisena.

Tutkijatohtori Ronan James O’Sullivanin mukaan havainto tukee käsitystä siitä, että Ruotsista saapunut muuttoliike vaikutti Suomen väestöön voimakkaimmin verrattain myöhään.

– Yksittäisiä ihmisiä liikkui Itämeren yli jo ennen tätä, mutta laajemmassa mittakaavassa Ruotsista Suomeen suuntautunut muuttoliike näyttää tapahtuneen vasta varhaiskeskiajan jälkeen, O’Sullivan sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa syvennyttiin myös ihmisten liikkuvuuteen Itämeren alueella. Sen jäljittämiseksi tutkijat etsivät alueen muinais-DNA-aineistosta etäisiä sukulaispareja.

Tulosten mukaan varhaiskeskiajan suomalaisilla oli erityisen voimakkaita yhteyksiä Gotlantiin, jolla oli keskeinen asema Itämeren kaupankäynnissä. Yhteyksiä löytyi myös esimerkiksi viikinkiajan Ruotsiin, Latviaan ja Laatokan Karjalaan.

– Suomi ei ollut missään vaiheessa eristyksissä muusta Itämeren piiristä. Tuloksemme osoittavat, että täällä eläneet ihmiset olivat tiiviisti osa Itämeren vilkkaita ja kansainvälisiä vuorovaikutusverkostoja, O’Sullivan toteaa tiedotteessa.