Keskustan puoluehallituksen työvaliokunta: Kansalaistoiminnassa hankittu osaaminen on luettava hyväksi kaikilla koulutusasteilla

Kansalaisaktiivisuus ja sen tuomat taidot pitää tunnustaa koulutuksessa ja opinnoissa nykyistä paremmin, vaatii keskustan puoluehallituksen työvaliokunta.

Työvaliokunnan kannanoton mukaan kansalaistoiminnassa eli järjestöissä, vapaaehtoistyössä ja luottamustoimissa kertyvä osaaminen olisi luettava hyväksi kaikilla koulutusasteilla. 

– Tutkimusten mukaan kansalaistoiminta kehittää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä sekä yhteistyö-, argumentointi- ja kokoustaitoja. Oppimista tapahtuu kaikenlaisissa järjestöissä ja vapaaehtoistyössä. Tällaisen toiminnan osaamisen hyväksi lukeminen lisää motivaatiota myös itse opiskelua kohtaan, muistutetaan tiedotteessa.

Lain tasolla mahdollisuus on jo olemassa. Lisäksi Suomessa on kehitetty prosesseja ja malleja osaamisen tunnistamiseksi ja hyväksi lukemiseksi.

– Käytäntöjä kansalaistoiminnan huomioimisesta opetuksen suunnittelussa pitää vahvistaa. Iso työ on tehtävänä nimenomaan oppilaitoksissa ja tutkintorakenteissa. IB-lukiotutkinto on esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoistoiminnasta voi tehdä koulutukseen kiinteästi kuuluvan osan, työvaliokunta korostaa.

Työelämän nopea muutos vaatii kannanoton mukaan nykyään paljon sellaista osaamista, jota ihmiset kerryttävät vapaa-ajan kansalaistoiminnassa.

– Muun muassa projektinhallinta- ja viestintätaidot ovat hyviä esimerkkejä tästä. Järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen on yksi parhaista tavoista ylläpitää omaa osaamista ja verkostoitua.

Kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä 5.12. keskustan puoluehallituksen työvaliokunta korostaa, että vireä kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa yhteiskunnan toimeliaisuutta ja sivistystä ylläpitävä voima.

– Aktiiviset kansalaiset ovat yhteisöilleen korvaamattomia. Vapaaehtoistoiminta on myös merkittävä kotouttamisen edistäjä.