Keskustan Ossi Martikainen vaatii hallitusneuvotteluista selkeää suunnitelmaa kehitysrahojen nostolle – “laiminlyöntien seuraukset näkyvät koko maailmassa“

Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta maahantulijoiden virtaa, nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta, Euroopan alueiden komiteassa vaikuttava Martikainen toteaa
Kehitysyhteistyö

Hallitusneuvotteluista on löydyttävä selkeä suunnitelma kehitysrahoituksen nostolle, neuvoa-antavan EU:n elimen Euroopan alueiden komitean luonnonvarat-valiokunnan puheenjohtaja Ossi Martikainen (kesk.) vaatii.

Martikaisen mielestä Suomen kansainvälinen panos ja vaikutusvalta lisääntyvät lisäämällä kehitysyhteistyövaroja.

– Tuskinpa kukaan suomalainen on voinut olla huomaamatta hallitsematonta maahantulijoiden virtaa, jatkuvia nälänhätiä, luonnon monimuotoisuuden katoa ja ilmastopakolaisuutta. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa kehityspolitiikalla. Nämä ongelmat eivät nykyään tunne valtionrajoja. Kehityspolitiikan onnistumisten ja laiminlyöntien seuraukset näkyvät koko maailmassa, Martikainen toteaa.

EU-maat ovat sitoutuneet YK:n suositukseen, jonka mukaan kehitysrahojen määrän tulisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Vuonna 2019 Suomen kehitysyhteistyön määrärahat olivat 989 miljoonaa euroa, mikä on 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Martikaisen mielestä hallitusohjelmaan ja kehyslinjaukseen on saatava selvä tie ensin 0,7 prosentin tason saavuttamisesta tällä vaalikaudella ja yhden prosentin tasosta ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Martikainen näkee, että hallitusneuvotteluissa olevilla puolueilla on kansainvälisissä asioissa omat ”lempilapsensa”.

Hän kuitenkin varoittaa tuloksellisuuden vaarantuvan, jos rakennetaan erikseen ohjelmat ja rahoitusvälineet kehityspolitikkaa, ilmastopolitiikkaa, rauhanvälitystä ja siviilikriisinhallintaa varten.

– Jos jokainen saa omat lelut ja laatikot, niin raha kyllä tulee käytetyksi, mutta kuka takaa toiminnan johdonmukaisuuden?

Martikaisen mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan, kehityspolitiikan ja globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yhteenkuuluvuutta tulisi parantaa.

– Euroopan unionin budjettivalmistelussa asia on ymmärretty ja johdonmukaisuutta pyritään parantamaan. Suomi voisi tässä nyt kiriä takamatkan kiinni ja nousta esimerkiksi ryhdikkäällä rahoituksen nostolla ja muodostamalla ulkopolitiikan alalle johdonmukaiset ja toimivat ministerinsalkkujen sisällöt, Martikainen linjaa.