Keskustan Kurvinen: Hallituksen apu rakennusalalle riittämätöntä – Nostaa esille yhden "tyylillisen mokan"

Budjettiriihi

Hallituksen toimet rakennusalan ahdingon helpottamiseksi eivät ole riittävän jämeriä, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen arvioi Suomenmaalle.

– Talouden tilanne huomioon ottaen hallituksen keinot ovat aika vaatimattomia. Me olisimme käynnistäneet merkittävämmät toimet.

Kurvinen kuitenkin kiittää ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkästä (kok.) siitä, että tämä tarttui keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon taannoiseen ehdotukseen rakennusalan alhon helpottamisesta suhdannetoimilla.

Hallituksen kädenojennus tulee tarpeeseen, mutta Kurvinen ei usko sen olevan riittävä kriisin taittamiseen.

Hallitus kertoi tiistaina osana budjettiriihtä täsmätoimista asuntorakentamisen kriisin ratkaisuiksi.

Esimerkiksi ARA-asuntotuotantoa lisätään 50 prosentilla ensi vuonna. ARA-tuotannon on määrä työllistää 20 000 henkilövuotta.

Lisäksi vammaisten, vanhusten, opiskelijoiden ja asunnottomien erityisryhmäasuntoihin satsataan 20 miljoonaa euroa. ASP-korkotukilainan enimmäismäärää korotetaan.

Kurvinen näkee, että hallituksen budjettiriihi eteni hyvin pitkälti ”kokoomuksen nuoteilla”, joita valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) noudatti.

Kurvinen katsoo, ettei hallitus ollut budjettiriihessään valmis tekemään riittäviä kurssinmuutoksia, vaikka Suomen taloustilanne on heikentynyt sitten viime kevään hallitusneuvottelujen.

– Ei tämä kovin taitavaa menoa ole, mutta ei tätä tarvitse myöskään täysin lytätä.

Kurvinen kutsuu hallituksen sopua ”mielikuvituksettomaksi paperiksi”, jonka punainen lanka on ”keskusten politiikka”.

– Koko Suomen politiikkaa tämä ei ole missään nimessä.

Keskustan ryhmäjohtaja on harmissaan, että hallituksen investoinnit ja panostukset kohdistuvat etenkin kasvukeskuksiin.

– ARA-hankkeiden käynnistykset tarkoittavat varmasti, että elvytystoimet kohdistuvat pääasiassa suurimpiin kaupunkeihin, Kurvinen uskoo.

Kurvinen toteaa kokoomuksen ja perussuomalaisten pettäneen eduskuntavaalilupauksensa valtion velkaantumisen taittamisesta.

Budjettiesityksen alijäämä on 11,5 miljardia euroa.

– Me tiedämme keskustassa, ettei valtiontalouden tasapainottaminen ole helppoa. Mutta tämä on aika kaukana kokoomuksen ja perussuomalaisten vaalilupauksista.

Kurvinen luonnehtii hallituksen innovaatio- ja investointipolitiikkaa laimeaksi.

– Tuntuu siltä, että hallitus uskoo, että leikkaamalla saadaan talous kuntoon.

Hallitus päätti kuitenkin keventää verotusta. Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna lähes 400 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutusmaksun alennus.

Kurvinen ei pidä päätöstä mielekkäänä, sillä talouden piristämiseksi olisi olemassa vaikuttavampiakin toimia.

– Käytännössä nyt alennetaan verotusta velaksi. Se ei ole järkevää talouspolitiikkaa.

Keskustaryhmyristä oli irvokasta, että budjettiriihen infossa hallitus sivuutti tyystin sote-menojen säästöt.

– Ainakin se oli tyylillinen moka.

– Olisi ollut reilua käydä läpi, että suuria säästöjä on tulossa, ja hyvinvointialueiden ahdinko syvenee entisestään. 

Valtiovarainministeriö on arvioinut hyvinvointialueiden säästöpotentiaalin 0,9 miljardiksi euroksi vuoden 2027 tasolla.

Hyvinvointialueet ovat ryhtyneet valmistelemaan leikkaussuunnitelmia ja muutosneuvotteluja jo pelkkien hallitusohjelman kirjausten vuoksi.

Näin siitäkin huolimatta, että väestön ikääntyessä sote-menoihin kohdistuu valtavia kustannuspaineita.

Hallituksen tiistai-iltana pitämää tiedotustilaisuutta on kritisoitu myös siitä, ettei sen yhteydessä mainittu sosiaaliturvan leikkauksia, jotka astuvat voimaan ensi vuonna.